Lähtölasku alkakoon! :)

Muutama viikko on vierähtäny sitten viime kirjoitusten, ja enää ei olekaan ku 10 päivää jälellä ja sitte HOME SWEET HOME! :)) Tässä ei mitään suurempia ole viimesen muutaman viikon aikana tapahtunu. Ai niin, olihan tuossa 1.6. mun synttärit - enemmän surun- kuin ilonpäivä.. Ku edellisen vuosipäivän järkytyksestä alkoi toipua, pitiki taas ruveta juhlimaan uutta vuosirengasta! :D (Kuvassa on muuten mun syntymäpäiväjäätelöannos, jonka nautin omassa yksinäisessä, mutta mukavassa seurassani! :D)

Niin ja, kävihän tuo Barack Obama vierailulla Dresdenissä 4.-5.6. En tosin sitä nähny muuta ku torilla isolta screeniltä ku sielä oli Obamalle järjestetyt bileet ja siitä screeniltä näytettiin ihmisille, missä kaikkialla se kävi vierailulla Dresdenissä. Ei sitä kyllä paljo muutkaan nähny, oli se sen verran suojeltu. Se yöpy vanhassakaupungissa ja koko se alue oli aidattu, ettei sinne päässy ollenkaan 3 vuorokauden ajan. Iso juttu tuntu kuitenkin saksalaisille ja etenkin dresdeniläisille olevan tuo Mr. Obaman vierailu, kovasti siitä uutisissa ja lehissä hehkutettiin. Niin ja, Dresdenin vanhalla torilla oli USA:n lipun värein koristettuja plakaatteja, joissa luki "Welcome Mr. President!" - ikään ku se nyt Saksan presidentti ois ;)

Oli muuten myös pari hauskaa tilannetta lasten kans tässä taannoin. Yhet ekaluokkalaiset pikkutytöt kysy mun ikää, kerroin heille sen ja sitte toinen niistä kysy perään "ootko sää nainen vai lapsi?" :D niin ja sitte yks tokaluokkalainen tyttö kysy multa ensin ku näki mun juovan pullosta vettä, että onko se kraanavettä jota juon. Sitte se kysy, että miksi juon kraanavettä - ne ite ku juo joko hapollista vettä tai mehua. Sitte se jatko näin: "Niin, minkälaista sielä Afrikassa on? vai mistä sää olitkaan kotosin?" :D Eka kerta ku mua joku afrikkalaiseksi luulee! En tiiä, aatteliko se, että oon köyhä afrikkalainen ku juon VAIN kraanavettä ;) Ihania nuo lapset tuola koululla kyllä on, varsinkin ekaluokkalaiset, joitten kans oon nyt tän kuun ollu. Oon siis kolmessa eri ekaluokassa, sen lisäksi yhtenä päivänä käyn olemassa evankelisessa mittelschulessa enkun tunneilla avustajana.

Viime perjantaina kävin muuten kattelemassa, miltä Leipzigissa näyttää. No, ihan saksalaiselta näytti. Kaikki kaupungit täälä tuntuu olevan aika samannäkösiä. Vierailin parissa kirkossa - toiseen niistä oli haudattu Johann Sebastian Bach. Sen lsäksi vähä shoppailin, en tosin ostanu ku yhen topin ja kirjan. Nyt säästelen shoppailuintoani ens viikolle. Meen nimittäin vielä yheksi yöksi Berliiniin ennen lähtöä ja tarkotuksena olis vähä kierrellä kaupoisa ja tehä viime hetken ostoksia :) Mulla on viimenen päivä koululla ens viikon torstaina ja sitte perjantaiaamuna lähen Berliiniin. Lauantaina 27.6. klo 10.55 lähteekin sitte lento kohti Helsinki-Vantaata! :)) Jee!

Nyt täytyy koittaa vielä viimenen viikko tsempata, äkkiä se aika menee. Seuraavan kerran kirjotankin varmaan ku olen takas kotona kaikkien ihanien huonekalujeni, oman pesukoneeni, astioitteni, ja vaatteitteni luona! :D

p.s. sivussa olevasta kansiosta löytyy taas vähä lisää kuvia :)

Berliini, sää oot ihana! :)

Onpas tässä jo viikko melkein kulunut siitä, kun Mattilan Essi palasi takaisin toiselta Berliinin reissultaan. Voih, voisko joku keksiä muun sanan kuin IHANA! En nimittäin keksi muuta sanaa kuvaamaan sitä kaupunkia, niin suuren vaikutuksen se on muhun näillä kahella reissulla jättänyt! :)

Tällä kertaa vietin pitkän viikonlopun (20.-24.5.09) Berliinissä ystäväni Tainan kanssa ja olihan reissussa hetken aikaa mukana Johannakin. Mulla oli koululla vähä erikoinen viikko eikä oikein kiinteää lukujärjestystä ku mun molemmat nelosluokat oli jossain nuorisomajalla luokkaretkellä. Siispä sain sompailla, missä halusin. Keskiviikkona tein tarvittavat tunnit heti aamusta ja töistä lähin jo 10.20. Juna Berliiniin lähti klo 12.35. Vaikka pakkaamisen tapani mukaan jätin viimeseen puoleen tuntiin, - en esim. edelliseen iltaan kuten moni muu ;) -, asemalla olin ihan hyvissä ajoin. Huomasin kuitenki, että taululla luki junan olevan n. 10 min myöhässä. Tuli vähä paniikki, koska tämä juna oli siis Pirnasta Dresdeniin menevä, ja Dresdenistä lähti klo 13.04 Berliinin juna. Mulla ei siis ollut aikaa kuin muutama minsa vaihtaa junaa eli ekan junan ollessa myöhässä en olis ehtiny Berliinin junaan. Noh, onneksi olin taas kerran lukenu huonosti sitä taulua! Jossain vaiheesa ilmesty teksti, että juna on n. 25 min myöhäsä. Sitte pääsi jo pari kirosanaaki, kunnes yhtäkkiä huomasin, että se juna tuleeki sieltä! Uudestaan taulua katottuani huomasin, että myöhässä oleva juna oli klo 12.08 lähtevä. Tietty hyppäsin siihen ja olin jopa vähä aikasemmin perillä Dresdenissä ku se mun varsinainen 12.35 lähtevä junani ois ollu.

Junamatka Berliiniin meni ihan hyvin, vaikka jouduinki istumaan 4 ihmisen kans sellasessa kopissa ku siinä junassa ei ollu muuta ku niitä loosseja. Kuuma oli ku pätsissä ku oli niin helteinen päivä.. niin ja mua vastapäätä istu sellanen kaunis pitkäjalkanen poika. Niitten pitkien jalkojen takia en itte voinu oikein suoristaa koipiani ku ei ollu tilaa, vähä oli paikat puutunu ku päästiin perille Berliiniin :)

Berliinissä olin n. 15.30. Menin heti ostamaan itelleni sellanen lipun julkisiin, maksoi 26,20 koko ajalta :) Sitte suuntasin kirjautumaan hotelli Pariser Eckiin, joka sijaitsi lähellä Zoologischer Gartenin asemaa ja Ku'dammin ostoskatua. Junalla ja bussilla menin kyllä oikiaan paikkaan, mutta sitte ite hotellia en siltä kadulta meinannu löytää ku se katu katkes yhtäkkiä ja jatku jonku aukion jälkeen ihan ihmeellisesti. No lopulta pääsin sinne! Avaimet mun piti hakea hotellin katutasossa olevasta kahvilasta, koska sielä hotellilla ei liikoja henkilökunta aikaa viettäny. Ja ite hotelli oli kyllä aika huvittava, koitin ottaa asian ihan huumorin kannalta ku pääsin sinne sisälle. Oikeastaan on tosi vaikea kuvata sitä sanoin, miltä sielä näytti. Se oli varmaan tehty jostain vanhoista asunnoista, koska se sijaitsi kerrostalossa, missä muitten ovien takana oli yksityisihmisten koteja. Sielä oli tosi hiljasta, ei näkyny respaa eikä ollu kyllä ketään hotellin asukkejakaan näkyvillä. Niin ja meijän huone! Olin mielestäni varannu 2 erillistä sänkyä, mutta meillä oli parisänky. Ja huoneessa piti olla kylppäri, mutta ei ollu. Suihku kyllä oli ja se oli sellanen läpinäkyvä suihkukaappi keskellä huonetta! :D Uskomatonta! :D Netissä sanottiin, että huoneessa on suihku ja sanansa ne piti. Vessa oli käytävällä, hostellityyliin, vaikka tuon piti olla HOTELLI. Eipä sillä, aika usein Saksassa ja Keski-Euroopassa onkin niin, että wc löytyy käytävältä.

Kunhan olin pienimuotoisesta järkytyksestäni selvinny, lähin kauppaan ja samantien kohti Tegeliä. Tainan kone tuli nimittäin Hesasta klo 18.25 ja menin sitä vastaan. Takaisin kun päästiin hotellille ihmeteltiin keskenämme Tainan kans sitä hotellia ja suihkukaappia ja sitä, mistä ne kuvat sinne nettiin oli saatu. Pientä huijausta :D Eipä sillä, tosi hyvällä sijainnilla eikä mitenkään kallis, vaikka nyt kyllä ymmärtää, miksi se niin edullinen oli ;)

No joo, siinä illan kuluessa Johannakin ilmesty istuskelemaan iltaa meijän 5 tähden luksushotelliin. Johannalla oli muuten hostelli samalla kadulla n. 10 min matkan päässä meijän hotellilta. Johanna ei mahtunu enää meijän hotelliin ku se oli täys, mutta tais olla ihan vaan Johannan onni! :D Me muuten käytiin sielä käytävän gigolonkarva-suihkussa ku ei oikein tehny mieli mennä näytille sinne kaappiin, ois muuten huoneki ollu varmaan kivasti höyryä täynnä ku iteki tykkään aina n. 15 minuuttia seisoskella suihkussa. Ehkä en tosin sielä kaapisa varmaan ois niin kauan ollu, mutta joka tapauksesa :)

Meijän oli tarkotus lähtä siitä hotellilta jatkamaan iltaa jonneki baariin, mutta ei me oikein löyetty mitään paikkaan. Lopulta mentiin syömään semmoseen tapaspaikkaan Savignyplatzille puolenyön aikoihin. Sielä oli muutenki tosi paljo kaikkia ihania kahviloita ja ravintoloita. Tosta mun kirjasesta luinkin, että tuo Savignyplatz herää aina iltasin eloon ku ihmiset tulee sinne syömään ja istuskeleen. Ihanaa, voisinpa olla vaan joku siisti suurkaupunkilainen! Päivät tekisin jotain upeeta työtä jakkupuvussa ja korkokantakengissä ja illalla lähtisin syömään terassille johonki ihanaan romanttiseen ravintolaan.. :))

Ilta päätty meillä joskus 3 aikoihin. Aamulla herättiinki sitte taas joskus 7 aikoihin ku ei vaan unta riittäny hotellin hieman kovassa sängyssä :) Aamupala oli ihan ok, sen jälkeen suunnattiinki ulos. Oltiin sovittu Johannan kans, että lähetään joskus 11 aikoihin liikenteeseen ku tarkotuksena oli mennä Sachsenhausenin keskitysleirille. Tainan kans tosin lähettiin jo 9 aikoihin käveleen ja mentiinkin ensin kahville terassille Ku'dammin varrelle.

Sachsenhauseniin tosiaan lähettiin. Johanna tavattiin Zoon asemalla ja sieltä meijän piti mennä Friedrichstraßen asemalle, missä vaihettiin junaa kohti Sachsenhausenia. Junassa istuessa vitsailtiin tosin, että mennään kuitenki väärään suuntaan. No jossain vaiheesa kattoin vastaantulevia junia ku niissä luki, että Oranienburg, minne siis meijän oli tarkotus mennä. Mun tulostamassa lapussa luki, että S1-junalla Wannsee-Oranienburg ja aattelin, että sen pääteaseman nimi on tuo Wannsee-Oranienburg. No asiahan oli niin, että se juna, jolla meijän piti mennä oli Wannseeltä Oranienburgiin. Me mentiin siis Wannseen suuntaan ja ois pitäny mennä just toiseen suuntaan. (Sanon vaan niille ohjeitten kirjottajille, että on olemassa lyhyt väliviiva ja PITKÄ väliviiva! Ja te käytitte sitä lyhyttä, prkl.) Ei meillä onneksi menny ku jotain reilu puolituntia hukkaan ku hypättiin pois ja lopulta mentiin oikeaan junaan :)

Keskitysleirillä meillä meni melko monta tuntia ku kateltiin paikkoja. Olihan se aikamoinen kokemus, vaikka ei sielä itessään paljon ollu nähtävää. Monet paikat, kuten se asema Z eli kaasukammio, oli tuhottu sodan jälkeen. Monissa rakennuksissa sielä oli paljo kuvia ja tekstiä eli ne toimi museoina. Olihan se ihan näkemisen arvoinen paikka, vaikka ei sitä osannu käsittää sielä, että se oli oikeasti joskus ollu keskitysleiri. Joku päivä pitäs päästä näkemään myös Auschwitzin keskitysleiri.

Joskus iltapäivällä me sitte palailtiin takas Berliiniin. Ekana tietty mentiin syömään sellaseen Cancún-nimiseen meksikolaiseen paikkaan Potsdamer Platzille, jossa chiliburgerin tilalta sain juustoburgerin, mutta maksoin kuitenki chiliburgerista :) Ravintelista käppäiltiin Brandenburgin portin kautta pääjuna-asemalle. Portilla oli muuten kova hässäkkä ku ne rakensi lauantaisia Saksan 60-vuotisjuhlia varten lavaa sinne. Kun päästiin takas Zoon asemalle, aateltiin vielä käyä jossain syömässä jotain jälkiruokaa. Päädyttiin sitte sellaseen johonki ihme ravintolaan, jossa tarjoilijat varmaan tuijotti tellyä koko ajan ku palvelu oli niin hijasta :) Yks pariskunta ootti pitsojaan varmaan tunnin ja sitte ku ne kävi siitä sanomassa niin heti tuotiin ruoka pöytään. Ja toiselle pariskunnalle tuli ranskalaisten tilalta riisiä. Sitte se huvittava tarjoilijamies kävi kauhiasti selittämässä, että en ymmärrä, mistä on kyse ja anteeksi ny kauhiasti. Se oli niin huvittava näky ku se niille molemmille pöyille selitti :) Hyvä, ettei jokaseen pöytään käyny esittämässä anteeksipyyntöä :D Niin, syötiin muuten Johannan kans creppejä ja Taina otti leivoksen, muistaakseni :) Joo, ja meijän hotellin lähettyvillä näin ehkä hauskimman patsaan ikinä! Taina ja Johanna ei vaan ymmärtäny sen hauskuutta, mutta mua nauratti. Voi pojat ku oliki kiva nauraa oikein antaumuksella, kiitos kalaratsastaja-patsas! ;)

Noh, mitäs sitte perjantaina tapahtui? Johanna lähti takaisin Suomeen, Taina ja minä jatkettiin lomaamme shoppailemalla! Ite Ku'dammilla ei kyllä ollu hyviä kauppoja, joten suunnattiin Potsdamer Platzille yhteen ostoskeskukseen. Sielä käytiin syömäsä ja tarjoilijana meillä oli tällä kertaa sellanen poika, ettei sen puheesta saanu selvää ku se puhu niin hiljaa :) Me ei saatu mitään ostettua sinä päivänä, mutta käytiin kattomassa muurinjäännöksiä ja Checkpoint Charlie. Mentiin myös Ostbahnhofille ku sielä on (käsittääkseni) Berliinin pisin jäljellä oleva pätkä muuria (1,3km), ja myös East-Side Gallery eli kokoelma eri maalaisten taitelijoiden muuriin tekemiä maalauksia. Se oli hieno nähä! :)

Lauantaina me päätettiin jatkaa shoppailua ja mentiinkin Alexanderplatzille ku junasta oltiin nähty sielä olevan jonkun ostoskeskuksen. Sieltä löysin kaikkea kivaa, pari toppia ja käsilaukun, niin ja tuliaisia ostin myös myöhemmin :)
Ai niin, ensin kylläkin käytiin Charlottenburgin linnassa, mutta voin sanoa monta linnaa nähneenä, ettei se valitettavasti ollut mikään suuri nähtävyys. Esimerkiksi Wienin Schönbrunnin linna on paljon hienompi!

Iltapäivällä suunnattiin takas hotellille vähä lepäileen ku aateltiin, että mennään illalla kahtoon Brandenburgin portille niitä synttärijuhlallisuuksia. Saksa siis täytti 23.5.09 60-vuotta, onnea Saksan liittotasavalta!! :) Voitonpylväältä portille menevä tie oli suljettu autoilta, koska melkein se koko tie oli täynnä kaikenlaisia kojuja ja kaljatelttoja. Itse portin eessä oli kaksi isoa lavaa ja sielä esiinty joitakin artisteja, ei Tainan kans oltu koko aikaa sielä. Hauska meininki oli, niinku jossain festareilla ois ollu :) Nähtiin muutama saksalainen julkiskin sielä! Ihana tunnelma oli musta ja oisin voinu vaikka jäädä sinne kahteleen menoa pitemmäksin aikaa. Me mentiin syömään uudelleen sinne meksikolaiseen paikkaan, jossa oltiin aikasemminki käyty. Joskus klo 23 aikoihin palattiin takas hotellille ja ei muuta ku nukkumaan. Ai niin, ennen noita juhlallisuuksia käytiin Spree-joella tekemässä sellanen tunnin mittanen miniristeily - romanttisesti auringonlaskua katsellen! :D

Sunnuntaiaamu olikin meijän vika aamu Berliinissä. Tainan lento takas Suomeen lähti vasta klo 19 ja mun juna takas Pirnaan klo 17, joten meillä oli vielä koko päivä aikaa. Muut päivät Berliinissä oli ollu hiukan viileitä, välillä sato ja välillä paisto, mutta sunnuntaillehan me saatiin oikein kunnon helle! IHANAA! Me jätettiin Zoon asemalle lokeroon matkatavarat ja suunnattiin voitonpylväälle. Istuttiin pylvään juurella, keskellä isoa risteystä ja otettiin vähä aurinkoa :) Sieltä suunnattiin kattomaan Berliinin tuomiokirkkoa ja raatitaloa, siinäpä olikin kaikki mitä oltiin tavotteeksi asetettu sille päivälle. Loppupäivä istuskeltiin auringossa, Spreen rannalla sain taas ohtani, käsivarteni ja rinnuksen poltettua. Lopuksi palattiin takas Zoolle, sielä käytiin vielä yhessä syömässä ja sitte olikin aika suunnata kummankin kohti kotia.

Tykkään Berliinistä ihan kovasti ja olikin tosi tylsä lähteä takas Pirnaan. Se sunnuntain upea sää antoi ihanan päätöksen kivalle minilomalle Berliinissä :)

Tää mennyt viikko on ollu mun osalta vähä väsynyt enkä oikein oo jaksanu tehä yhtään mitään. Jalatki oli alkuviikon vielä niin kipiät kauhian kävelyn jäliltä. Nyt pitäs ottaan itteensä niskasta kiinni, jotta ei menis seuraavakin viikko ihan plörinäksi. Eilen olin muuten koulun kans kevätretkellä Puolan rajalla semmosessa lasten kiipeilypuistossa. Oli ihan kivaa vaihtelua, vaikka satokin aika rankasti koko päivän! Lapset kuitenki tykkäs, mutta saa nähä, moniko niistä on ens viikolla flunssassa - saatika opettajista! :)

Nyt olis vielä 28 päivää jälellä eloa Saksassa ja sitte koittaa lähtö kotiin. Ootan kovasti perheen ja kavereitten näkemistä, ja toivon että mua oottaa kiva kesä Suomessa. Näitten seuraavien 4 viikon aikana aattelin vielä reissata täälä Sachsenissa ja ottaa kaiken irti Saksasta. Eihän sitä tiiä, millon sitä seuraavan kerran tänne tulee, jos tuun enää koskaan :) Näihin sanoihin on hyvä lopettaa tämä pitkä sepustus.

Minä jään tänne paketti kourassa oottelemaan maanantaita, palataan! ;)

Kesä ♥

Kesäisen helteiset terkut täältä Pirnasta! Aurinko on kyllä taas pitkästä aikaa hellinny meitä pirnalaisia, ittenikin lasken vielä 5,5 viikon ajan kuuluvaksi kyseiseen ryhmään ;)

Prahan reissun jälkeen sain uuden lukujärjestyksen ja siirryin seuraamaan opetusta luokkiin 4a ja 4b. Helmi-maaliskuunhan vietin kolmessa tokaluokassa ja huhtikuun kolmessa kolmosluokassa. Täytyy kyllä sanoa, että huomaa jo näiden 10-11-vuotiaiden olevan pieniä teininalkuja. Täällähän peruskoulu kestää vain 4 vuotta, joten nelosluokkalaiset siirtyvät syksyllä jo eri kouluun. Jotenkin nämä saksalaiset 4.luokkalaiset on ehkä hieman isompia ja "aikuisempia" kuin suomalaiset samanikäiset, koska suomalaiset lapset ovat ala-asteella pari vuotta pitempään, ja vasta 6.luokan jälkeen siirrytään eri kouluun ja aletaan elämään teinin elämää. Ehkä tässä on yksi syy siihen, että täällä Saksassakin on niin paljon teiniäitejä. Kuka tietää. Aikuiseksi kasvetaan paljon nopeampaa. Myös se on ollut hauska huomata, kuinka iso ero on 3. ja 4.luokan välillä. Kolmosluokkalaiset tulevat paljon helpommin juttelemaan mulle ja pyytävät jopa mua mukaan juttuihinsa välitunnilla, kun taas 4.luokkalaiset haluavat enemmän olla omissa oloissaan. Noh, onneksi mää kuitenkin kestän sen, ettei ne halua leikkiä mun kans! :D

Mielenkiintoista on myös ollut huomata, kuinka erilaisia molempien luokkien opettajat on. Toisen luokan ope on tosi ihana, halailee oppilaita ja puhuu pehmeällä äänellä eikä juurikaan korota ääntä. Toinen ope taas on tosi kova ja välillä huutaa melkein kurkku suorana. Se lempeä opettaja ottaa myös mua mukaan tunnilla ja selittää mulle asioita, kun taas sille toiselle mää oon niinku ilmaa, mikä tekee omasta olosta vähä ikävän sielä. Täytyy sanoa, etten oo oikeastaan koskaan tuntenu itteäni turhemmaksi ku täälä Saksassa. En tiiä, onko vika mussa vai onko nää saksalaiset oikiasti vaan aina tämmösiä.. tällä hetkellä on vähä turhautunut ja ahdistunut olo.. hävettää myös, koska lähin muka open hommia tekemään Saksaan - voi kuinka hienoa, tosi mahtava tilaisuus! Valitettavasti oon joutunut osittain pettymään kyllä melko kovasti. Koskaan ei tosin pidä katua mitään, elämänkokemus tämä on siinä ku mikä tahansa muukin. Positiivista on kuitenki se, että oon nähny paljo uusia paikkoja, saanut nauttia lämpimästä pitkästä keväästä, ja kehittäny tosi paljon kielitaitoani. Ei tää tosin vielä ohi, kuulostaa hieman ku joltain loppupuheelta! :)

Aiheesta kuitenkin toiseen. Mulla oli viime viikolla ystäväiseni Johanna kylässä! :) Se tuli keskiviikkona ja viipyi sunnuntaihin saakka (eli 13.-17.5.09). Mulla itelläni oli torstai ja perjantai tietty töitä, joten Johanna joutu aamusta hengaan vähäsen yksikseen täälä mun kämpillä ja ootteleen mua. Torstaina mulla ois ollu vapaapäivä, mutta menin tutustuun yhteen Pirnan Evankeliseen kouluun, jonne meen tässä kuussa vielä yhtenä torstaina ja kesäkuussa joka torstai enkun tunnille avustamaan. Torstaina olin 3 oppituntia seuraamassa sielä koululla ja palasin kämpille joskus klo 13. Me suunnattiin siitä sitten kohti Dresdeniä vähä katteleen vanhaakaupunkia ja tietty shoppaileen! :) Koko viikon olin pelänny, että sataa ku nin säätiedotuksessa lupailtiin.. Meijän onneksi kuitenki oli mitä parhain sää, aurinko porotti ihanasti taivaalta. Dresdenissä oli jotkut kevätmarkkinat, joten siinä vanhalla torilla oli ihania erilaisia kojuja ja telttoja ja tiskejä, joista sai ostaa kaljaa ja ruokaa - eli tosin sanoa Wurstia! :) Jatkettiin katteleen vanhankaupungin paikkoja ja pysähyttiin terassille aurinkoon syömään jätskiannokset ja juomaan Mezzomixit! :P

Päivän päätteeksi piti tietty mennä syömään ja valittiin paikaksi sellanen ravintola nimeltään Vapiano ku sitä oli mulle suositeltu. Sielä oliki aika jännä meininki ku ovella kassalta annettiin sellaset kortit ja sitte ku menit tilamaan tiskiltä ruokaa, kaikki ladattiin siihen kortille. Sitte lähtiessä mentiin kassan kautta ja ne vilautti sitä korttia koneelleen ja näki, mitä oli tilattu ja paljo maksaa. Uutta mulle ja myös vähä ahistavaa ku mua hermostuttaa kaikki uus! :) Ja ruokakin tilattiin tiskiltä, sielä oli muistaakseni 3 eri tiskiä sen mukaan, mitä oli tarjolla. Joko pitsa, pasta tai salaatti ja niillä tietty oli jokasella oma ruokalistansa sitte. Oli muuten ihan hyvää pitsaa, sitä siis tilasin! :D Niin ja meijän vieresä istu semmonen söpö vanhempi intialainen mies, Johannan ois tehny mieli silittää sen kaljua päätä! :D Mussakin se herätti jotenki sellasia ihme sympatiatunteita.. :))

Perjantaina mulla oli vain 10.20 asti koulua, joten päästiin lähteen hyvissä ajoin taas kohti Dresdeniä. Me ei siis ihan tarpeeksi keritty nähä ja shoppailukin jäi vähille, joten lähettiin uuestaan sinne. Ai niin, meiltä meni kyllä yks juna lähteissä vähä nokan eestä, vaikka asemalle tultiin ajoissa. Meikä sekoili lippuautomaatin kans ku en muka osannu ostaa päivälippua. Noh, lopulta osasin ja juna just lähti, joten jouduttiin puoli tuntia ootteleen seuraavaa - sori, Johanna!!! :) Dresdenissä keskityttiin enimmäkseen shoppailuun, mutta käytiin myös sen lisäksi sielä vanhankaupungissa olevassa Frauenkirchessa sisällä. Se on siis se kirkko, josta löytyy mun noista kansioista kuvia, ja se siis sodan aikana tuhottiin maan tasalle, ja sitte DDR:n hajoamisen jälkeen rakennettiin uudelleen samaan kuosiin ku mitä se oli ennen. Vuonna 2005 se saatiin lopulta valmiiksi, yli 10 vuotta siihen meni. Se kirkko oli tosi hieno kyllä sisältä! Sinne ei maksanu mitään sisälle, vaikka olin luullu, että maksais. Siksihän me ei äitin ja iskän kans sielä sillon sisällä käyty. Sielä oli muuten valokuvaus kielletty, mutta salamavalot välkky kyllä ihan armottomasti. Siispä mekin otettiin kuvia sieltä! :) Laitan kuvia sieltä uuteen kansioon tohon sivuun.

Perjantaina päivällä me käytiin vielä vanhassakaupungissa syömässä yhessä ravintolassa, ja joskus 17-18 välillä palattiin takas mun kämpille tänne Pirnaan. Heti piti mennä suihkuun ja ruveta laittautuun ku me lähettiin Dresdeniin vähä yöelämää katteleen. Tässä en sen kummemmin rupea iltaa ruotimaan; voin vaan sanoa, että oli superhauska ja pitkä ilta. Niin ja, elämäntapataiteilija Daniel K. rules! :D

Pitkään kestäneestä biletyksestä johtuen nukuttiin lauantaina iltapäivälle saakka. Viikonloppuna täälä oli sellaset jokavuotiset kaupunkijuhlat, Markt der Kulturen, jossa lauantai-iltana esiinty pari ska-bändiä. Me lähettiin vasta joskus vähä ennen kaheksaa illalla käppäileen, että ehittiin nähä vain se toinen bändi eikä sitäkään loppuun katottu. Se bändi oli nimeltään Prague Ska Conspiracy, soitti musta tosi kivaa musiikkia. Vähä harmittaa ku en ostanu niitten cd:tä sieltä.. Me ei oltu sielä kovin kauaa ku päätettiin lähtä Mäkkärin ja jätskikiskan kautta kotia kahtoon euroviisuja ja kannustamaan Waldo jumbosijalle (22p, voi raukkaa!)! :D Oltiinki kyllä aika väsyneitä, että se oli hyvä päätös sille illalle.

Sunnuntaina Johanna lähtikin tosiaan Berliiniä kohtia. Sen junan piti lähtä 13.04 Dresdenistä, mutta jostain kumman syystä se oli asemalle tullessa 30min myöhäsä ja paikallaanki se vielä seiso varmaan parikymmentä minsaa. Ihmeellistä ku Saksasa on kaikki junat aina ajallaan.. tuo tosin tais tulla jostan Prahasta, joten sielä se on sitte hankkinu viiveensä :)

Johanna on siis ny Berliinissä, minne ite kans suuntaan huomena! :)) Sinne tulee myös toinen kaveri eli Taina, jonka kans me ollaan sielä sunnuntaihin asti. Johanna lähtee sitte perjantaina takas Suomeen. Torstaina olis tarkotus mennä käymään Sachsenhausenin keskitysleirillä ku se on vain 35km päässä Berliinistä. Muuten ei olla sen kummemmin tehty suunnitelmia. Ehkä vain katellaan päänähtävyyksiä ja nautiskellaan elämästä ja auringosta ku tänne on luvattu aikamoista hellettä!! :)

Eipäs tässä tällä hetkellä muuta kuin palaan taas astialle Berliinin reissun jälkeen! Aurinkoisia päiviä sinne Suomeen myös! :)

Ein schööööönes Wochenende in Prag!!! ♥♥♥

Näin on menny kolmisen viikkoa siitä ku viimeksi kirjottelin kuulumisiani tänne. Viime aikoina elo täälä Pirnassa on ollu melko hiljasta, vähä liianki lupsakkaa. Töissä oon ollu ja miettiny elämääki suurempia asioita, ja nauttinu upeista aurinkoisista päivistä. Niin ja iskällä oli synttärit viime viikolla, se on edelleen 30 vuotta vanhempi ku minä, vaikka mää sitä kiinni otanki :D Heh, piti vaan mainita näin ohimennen!

Viime viikolla kävin myös keskustelun aiheesta "Essi, elämä ja lapset" parin 3. luokkalaisen tytön kans. Oltiin luokan kans käymäsä niitten kuviksen tunnilla Pirnan keskustasa, misä niitten piti piirtää sellanen Canaletto-talo, ja siinä sitte lapsukaiset alko kyseleen, 1) minkä ikänen olen ja 2) haluanko lapsia. Sanoin, että olen 1) vanha - johon yks tyttö arvas, että 22, ja nappiin meni! (kerroin kyllä lopulta oikean ikänikin) ja 2) haluan, mutta vasta sitte ku oon vielä vanhempi ja mahollisesti naimisisa. Sitte yks tyttö sano, että hänen sisko on 18 ja sillä on lapsi. Mää sanoin, että voihan sitä lapset tehä nuorempanakin. Sitte se sano myös, että ei se hänen sisko myöskään naimisisa oo. Siihen minä, että no eihän sitä tarttekaan välttämättä olla. Sitte aloin selitellä jotain, että meikäläinen on opiskellu aika paljo, kunnes hokasin, että mitä mää täsä joilleki 10-vuotiaille selittelen mun elämäntarinaa.. lapset vaan kyselee mun ikää :D Ja kiinnostaako niitä mun opiskeluhistoria, not! ;) Aikuisille voi kyllä narrata ja sepustaa vaikka mitä, mutta lapsille jotenki täytyy olla rehellinen.. pelottavaa, vaikka luulis asian olevan just toisinpäin :))

Jeps, mutta nyt muihin aiheisiin.

Jotta mun elämäni Pirnassa ei menis ihan liian rauhalliseksi, mulla oli myös pieni konflikti tuosa reilu viikko sitte mun muuten kivan isäntäperheen kans. Viikko sitte lauantaina tuo perheen äiti, Simone, tuli pimpotteleen ovelle ja kyseleen, voisinko millään lähtä seuraavaksi yöksi tästä kämpästä pois ku hän tarvis loma-asukkaille ihan ehottomasti tän asunnon. Olin vähä suu auki, mutta sain sanottua, että eihän se ny käy, mää maksan tästä kuitenki vuokraa. Se siinä käjet ristisä ano ja ano, kunnes sanoin vähä hermostuneena, että mietin asiaa. Lopulta jätin asian sikseen eikä sekään tullu enää mitään kysymään, tajus kait että mää tykkäsin siitä huonoa.. ei kait mulle TOAS:kaan tuu Tampereella sanomaan, että hei ens yöksi sun kämppään tulee sitte loma-asukkaita ;) Nää siis ilmeisesti vuokraa tätä kesällä lomalaisille ja ny ois ollu jotku lomalaiset tulosa. En ois uskonu noitten käyttäytyvän niin, koska ne on tähän asti ollu tosi kivoja ja kuskannu mua paikkoihin jne.. Noh, aina ei kaikki oo välttämättä sitä, miltä näyttää.

Mutta on myös kivojakin tapahtumia mahtunu näihin muutamaan viimeseen viikkoon! :) Olin nimittäin vapun tienoon eli viime viikonlopun (1.-3.5.09) Prahassa!! :) Tästä Pirnasta pääsee junalla parissa tunnissa Prahaan, joten oli ihan ehottoman pakko päästä käymään sielä. Lähin perjantaina klo 8.54 S-junalla liikenteeseen, junaa mun piti vaihtaa Bad Schandaussa, koska S-juna on vain sellanen paikkarijuna. Bad Schandausta jatko seuraava juna klo 9.38 matkaa kohti Praha-Holesovicen asemaa, minne saavuttiin 11.18. Holesovice ei siis ole pääjuna-asema, joten sieltä piti jatkaa metrolla muutaman aseman verran pääasemalle/keskustaan. Koska hotellille pääsi vasta klo 14, käppäilin vähä ylipäänsä ja kattelin paikkoja. Olin varannu huoneen Amedia Hotel Teatrino Praguesta Žižkovin kaupunginosasta, joka on n. 15 minuutin kävelymatkan päässä pääjuna-asemalta ja sen läheisyydessä sijaitsevalta Václavin aukiolta, josta lähtee myös Prahan suurin ostoskatu.

Ennen ku kunnolla lähin tutustumaan kaupunkiin kävin heittämässä tavarat hotellille ja vähän virkistäytymässä, koska ulkona oli niin kuuma ilma! Hotelli oli muuten aika hieno, vaikka mitäpä muuta voi vaatia ku se oli 4 tähden hotelli! :) Aattelin, että suon itelleni vähä pientä luksusta ku yksin reissaan. Ainoa miinus oli koko seinän kokoinen peili, josta näin kolmen viimeisen kuukauen aikana tulleet ylimääräset kilot - apua!! :D Noh, ehkä kotona aloitan taas jonku ikuisuuslaihutusprojektin ;)

Mutta takaisin Prahaan.. Hotellilta lähin takas keskustaan raitsikalla ku olin ostanut itelleni päivän lipun julkisiin (maksoi 100 korunaa eli n. 4 euroa). Raitsikalla Václavin aukiolle tai vanhaankaupunkiin pääsi ihan 5-10 minuutissa. Suuntasin suorilta katsastamaan Prahan vanhaakaupunkia enkä muuten ollut ihan ainoa! Kaupunki suorastaan kuhisi turisteja ja heikkohermoiselle se ois ollu kyllä romahduksen paikka. Itekin myönnän olevani heikkohermoinen, mutta onneksi oli niin kaunis aurinkoinen sää, että heitin aivot narikkaan ja vaan kuljin ja kattelin ihania nähtävyyksiä ja kuuntelin puheensorinaa :)

Vanhankaupungin päänähtävyydet kaikki on melkeinpä keskittyny Staroměstské námestín eli vanhankaupungin aukion ympärille, mm. Týnin kirkko, Pyhän Nikolauksen kirkko, Golz-Kinskýn palatsi, Raatihuone ja sen seinässä oleva astronominen kello. Prahan astronominen kello näyttää ajan lisäksi vuodenajan, kuukauden, auringon ja kuun paikan sekä eläinradan merkit. Tasatunnein kellotaulujen vieressä avautuu kaksi luukkua, joista työntyy esiin 12 apostolia, ja luurankonukke soittaa kelloa ja kääntää tiimalasia ajan loppumisen merkiksi. Itekin satuin kaksi kertaa paikalle kattomaan tätä tapahtumaa, kuten myös monta kymmentä muutakin turistia.

Vanhastakaupungista jatkoin matkaa Kaarlensillalle, joka on yks Prahan tärkeimmistä nähtävyyksistä. Se on noin 10 metriä leveä, 516 metriä pitkä, ja sitä kannattelee 16 holvikaarta. Sillan molemmissa päissä on tornit, yksi Vanhankaupungin puolella ja kaksi Malá Stranan eli ns. ”Pienen puolen” puolella. Siltaa koristaa 30 barokkipatsasta ja patsasryhmää, jotka esittää pyhimyksiä, historiallisia ja raamatullisia henkilöitä. Kaarlensilta oli sillon perjantaina ihan täys turisteja ja ahtaammaksi siitä teki vielä se, kun sielä oli joku rakennustyömaa molemmissa päissä siltaa. Yks jono ihmisiä meni sillalle ja toinen tuli sieltä pois – osa ootti vuoroaan, kun taas toiset yritti tunkea kiireissään vastaantulijoitten ”kaistalle”! :)

Sillan toisessa päässä oli siis Malá Stranan kaupungiosa, jonne lähin vielä perjantaisen iltapäivän kunniaksi köpöttelemään. Kävin istuskelemassa puistossa ja järkyttymässä keski-ikäisestä toisiaan hiplailevasta pariskunnasta :) Löysin myös Lennon Wallin, joka on siis Lennonille omistettu muuri. Siihen Lennonin kuoleman jälkeen ihmiset kirjoittivat mm. Beatlesin sanoja ja tekivät John Lennon –aiheisia graffiteja. Muuri ei tosin ole enää samannäköinen kuin se oli ihan alussa, sillä siihen on koko ajan tehty uusia graffiteja ja kirjoituksia.

Perjantaipäivän iltana kuuden aikoihin palailin hotellille, koska jalat oli monen tunnin kävelystä aika poikki. Illan pyhitin … millepäs muullekaan kuin jääkiekolle! :) Suomi-Slovakia –ottelu nimittäin näky tellystä – ja Suomi voitti 2-1!! :D

Lauantaina aloitinkin päivän sitten maittavalla aamupalalla mun neljän tähen hotellissa! :) Ja liikenteeseen lähin jo 9 jälkeen, ja kohteena oli Prahan linna. Ostin taas päivän lipun julkisiin – sain muuten sen lipun ostettua hotellin respasta ja sielä oli aikamoinen vilkkusilmä poika töisä, meinas vähä pikkutyttömäisesti hypätä sydän kurkkuun, mutta hillihtin itteni! :D Joopa joo.. noh, sinne linnaan lähin siis. Menin metrolla keskustasta Malostranskán asemalle ja sieltä piti sitte raitsikalla nro 22 jatkaa linnalle. Noh, vinkiksi vaan muilleki Prahan vierailijoille, että se ei oo ainoa raitsikka, myös nrolla 18 pääsee sinne! Mää nimittäin ootin nroa 22, se tuli, se oli täynnä, se meni ohi. Näin kävi varmaan kolme kertaa, kunnes päätin, että kyllä määki ahtaudun sinne raitsikkaan ku muutki ahtautuu ja lopulta varmaan 45 minsan oottelun jälkeen lopulta olin perillä sielä linnan tuntumassa. Tai no suoraan sanottuna ekaksi jäin pari pysäkkiä liian myöhään pois, en siis sielä missä muut turistit. Hyppäsin jossain ihme paikassa pois, missä oli jalattomia kerjäläisiä ja muita ihmeellisiä.. takaraivosa oli vaan ajatus, että ÄKKIÄ TÄÄLTÄ POIS! ;) Noh, ei ollu kaukana kuitenkaan se linna tai siis se alue, missä se linna on.

Siinä linnan ympäristössä sain kyllä kulutettua aika komeasti tunteja ku oli ensinnäkin ihan huippusää, aurinko paisto ihan pilvettömältä taivaalta – ihanaa! :) Toiseksi sielä oli myös tosi paljon nähtävää, vaikka kuinka paljo erilaisia rakennuksia sun muita, ja kaiken huipuksi tosi mahtavat maisemat yli koko Prahan! Satuin sopivasti Prahan linnalle 12 aikoihin ja mietin, että miksi nää ihmiset vaan seisoo ja tuijottelee oottavaisina kohti sitä linnan porttia. Kohta hokasin, että ohitse tuli joukko jotain sotilasmiehiä tai jotain semmosia ja kyseessä oli klo 12:n vahdinvaihto. En mää paljo nähny muuta ku sen rivin miehiä laukkaamassa kohti porttia ku turisteja oli niin paljo, ettei ite vahdinvaihtoa pystyny näkemään.

Tämän operaation jälkeen pääsin jatkamaan matkaa ja meninkin linnan läpi suoraan Pyhän Vituksen katedraalille, jossa mun oli tarkotus mennä käymään ihan sisälläkin. Se kun on kuulemma näkemisen arvoinen paikka! Jos tosin oisin jäänyt sinne jonottamaan, oisin saanut seistä varmasti useamman tunnin jonossa, koska se jono kiersi melkein sen koko kirkon ympäri. Päätin jättää sen vierailun toista kertaa varten, koska mun aika Prahassa oli aika rajallinen. Siitäpä jatkoin sitten kävelyä eteenpäin, kunnes lopulta tulin Prahan linnan ulkopuolelle. Päätin jäädä istuskelemaan ulos ja katselemaan ihania maisemia ja polttamaan ohtani ihan viimeisen päälle – niin nimittäin kävi, tais siinä vähä käsivarretkin palaa! ;)

Koska mulla oli jalat jo niin kipiät koko päivän kävelystä, päätin päivän viimeisenä kohteena kävellä linnalta Wallensteinin palatsiin, joka on myös yks Malá Stranan ja koko Prahan suosituimpia nähtävyyksiä. Se oli kyllä kaunis paikka, siihen kuului sellainen ihana puutarha ja hieno palatsin tippukivimuuri.

Kaupan kautta suuntasin iltakuuden aikoihin lauantaina takaisin hotellille rasvaamaan punoittavaa ihoani ja lepuuttamaan oi niin kipeitä jalkojani. Ei ees äitin ja isän kans Berliinin reissulla mulla tullu näin kipiäksi jalat, ehkä oli huonot kengät.. en tiiä!

Viimeisenä Prahan aamuna sunnuntaina kävin taas mättämässä mahan täyteen hotellin aamiaisella ja viimeisiä nähtävyyksiä suuntasin katsomaan taas 9-10 välillä. Olin laittanut tavoitteeksi mennä käymään Juutalaiskorttelissa ja Vanhalla juutalaisella hautausmaalla. Yllätys yllätys, jono oli taas ihan mahoton sinne hautausmaalle, vaikka olin ihan aamusta liikkeellä. Mun juna takas Pirnaan lähti klo 14.40, joten aattelin, etten viiti jonotella montaa tuntia sinne hautausmaalle ja sitten kiireellä juosta junalle. Harmin paikka ku en päässyt sinne, mutta positiivisin mielin asetin tavoitteeksi uuden Prahan reissun – en tosin tiiä, millon sen toteutan, mutta tiiän, että uudellekin reissulle riittää paljon katseltavaa! :) Niinpä vietin sen viimeisen aamupäivän katselemalla Vanhaakaupunkia ja sen aukiota. Kävin myös ostamassa pakolliset Praha-muistot – niin ja Kaarlensillalta kävin ostamassa kahen huippuhienot kissakorvikset!! ;)

Mun juna kohti Pirnaa lähti siis klo 14.40. Keskustasta Holesovicelle lähin kahen aikoihin metrolla, jotta olisin hyvissä ajoin oottamassa junaa. Ei paljon tosin ilahduttanut olla siellä ajoissa, koska taululla luki, että juna on 70 minuuttia myöhässä. Ei muuta kuin istumaan ja oottamaan. Lopulta se oli 80 minsaa myöhässä, mutta tuli kuin tuli kuitenkin perille :) Ja onneksi olin varannut paikan, koska juna oli ihan täynnä!

Siinäpä oli mun minilomani Prahassa. Kovin yksityiskohtaisesti tuli kerrottua ;) En voi muuta sanoa kuin, että sinne kannattaa mennä, jos ei ole tullut jo käytyä. Ite meen kyllä vielä uudestaan ja vähä pitemmäksi aikaa, koska viikonloppu on ehottomasti liian lyhyt aika.

Kuvia reissusta löytyy sivussa olevasta kansiosta, klikatkaa niin näkyy isompana. Palataan taas! :) Nyt jään oottelemaan uutta Berliinin reissua, jonne lähen parin viikon päästä!! Can’t wait! ♥

Äiti ja iskä, oli niin kivaa ku olitte täälä! :)

Viikko äitin ja iskän kans meni ihan liian nopiaa! Kaikki hauska loppuu aikanaan, ja se on ihan tyhymää. Tuli eilen kyllä niin kovasti suru puseroon ku jätin äitin ja iskän lentokentälle ja ite suuntasin takas Pirnaan tyhjään kämppään :/ Tänä aamuna ei ollu enää iskä juomassa keittiössä kahvia tai äiti pötköttämäsä sohvan nurkassa kattomassa saksalaisia eläinohjelmia. Vain minä yksin, höh. Niin kova koti-ikävä tuli, että katoinpas jo paluulennon valmiiksi kesäkuun 27. päivälle. Tähän asti en oo potenu koti-ikävää ollenkaan, mutta kyllähän se kuitenki tulee ku joutuu hyvästeleen toiset ja ite jää. Noh, kyllä se tästä ku taas arkeen pääsee kiinni tän lomailun jälkeen.

Äiti ja iskä tuli siis viime viikon lauantaina 4.4. klo 10.35 lennolla Berliinin Tegelin kentälle, mistä mää ne noukin mukaani. Ite olin lähteny Pirnasta Berliiniin jo klo 6.35 junalla. Lentokentältä suunnattiin bussilla pääjuna-asemalle ku hotelliin pääsi vasta klo 14. Aateltiin siis jättää matkatavarat säilytykseen ja mennä kierteleen vähä, kunnes hotelliin pääsee. Noh, yllätys yllätys: kaikki säilytyskopit oli täynnä! Siispä aateltiin mennä hotellille ja kysyä, saisko sinne jättää tavarat jonneki. Tosi kiva taksikuski vei meijät sinne hotellille (Hotel Agon Lichtburg, ihan Ku'dammin varrella), ja yllätykseksi meijän huone olikin jo valmis joten saatiin viiä tavarat sinne. Me hengattiin hetki hotellilla, jotta äiti ja iskä sai vaihtaa vaatteet ku oli niin lämmin - en minä eikä äiti ja isäkään ollu osannu varautua siihen, että olis yli 20 asteen lämpötila siellä! :)

Me ostettiin heti lentokentältä sellaset päivän liput julkisiin, makso vain 6,10€, joten suunnattiin hotellilta heti U-bahnilla ja S-bahnilla kohti nähtävyyksiä. Potsdamer Platzilla jäätiin pois ja sieltä olikin helppo kävelymatka kohti Brandenburgin porttia, Holokaust-muistomerkkiä ja Berliinin valtiopäivätaloa (Reichstag). Meijän kävelyreitti kulki siinä, missä ennen meni Berliinin muuri. Asfaltissa näkyi itse asiassa koko matkan, mistä muuri oli ennen kulkenut, ja Potsdamer Platzilla oli pala sitä aitoa muuria. Iskä oli ottanut videokameransa mukaan, ja kyllä sille riittikin kuvattavaa paljon semmosessa historiallisessa kaupungissa. Me nautittiin auringosta ja istuskeltiin ihailemassa paikkoja. Lauantaina aika menikin nopsaa eikä me paljon keretty nähä ku jalat oli jo niin kipiät, että päätettiin lähtä 3 tunnin sightseeingin jälkeen hotellille. Sielä me levähdettiin aikamme ja lepuutettiin jalkoja ja illalle mentiin sitten syömään hotellin lähellä olevaan ravintolaan. Perinteisesti tilattiin Schnitzeliä, josta iskä tykkäs kovasti, äitistä taas ei tullu sen ruoan ystävää! :)

Yö hotellissa meni sikeästi nukkuen pitkän kävelypäivän jälkeen. Aamulla mentiin hotellilla aamupalalle ja sittepä suunnattiin takas katteleen maisemia. Meijän piti ottaa matkatavarat mukaan, koska iltapäivällä lähettiin sitten jo Berliinistä pois kohti Pirnaa ja mun kämppää. Matkatavarat vietiin pääjuna-asemalle, sunnuntaiaamuna sieltä vielä löyty pari vapaata lokeroa! ;) Sen jälkeen suunnattiin takas Ku'dammille katsomaan Kaiser-Wilhelm-Gedächtniskircheä, joka on siis toisen maailmansodan aikana vuonna 1943 pommituksissa tuhoutunut kirkko, josta jäljelle jätettiin kirkon tornin raunio muistomerkiksi.

Sen jälkeen lähettiin S-bahnilla katsomaan Berliinin muurin muistomerkkiä, joka siis oli Nordbahnhofin lähellä oleva pätkä muuria. Sielläkin näkyi asfaltissa, mihin suuntaan muuri siitä aikoinaan jatkui. Sieltä palattiin sitten takaisin Potsdamer Platzille ottamaan vähän kuvia ja kahvittelemaan - käytiin sellasessa kahvilassa, joka oli rakennettu osittain Berliinin muurin päälle, ja sielä meni lattiassa tummemmilla laatoilla se kohta, mistä muuri oli menny ja siinä luki myös saksaksi, englanniksi, ranskaksi ja venäjäksi teksti Berliinin muuri. Lopuksi käytiin kattomassa vielä Checkpoint Charlie eli ainoa paikka, mistä pääsi Itä-Berliinin puolelle vuosina 1961-1990.

Klo 16.54 meillä lähtikin sitte juna kohti Pirnaa. Paljon ehdittiin Berliinissä nähdä, ja jalat oli kovilla siitä kahen päivän kovasta kävelemisestä. Vielä olis tietysti ollut paljon nähtävää, mutta aika tuli vastaan. Me kaikki tykästyttiin kyllä Berliiniin ihan täysillä ja ehottomasti vielä uudestaan sinne kyllä mennään. Ite meenkin jo toukokuussa pitkäksi viikonlopuksi sinne; sitte täytyy käydä niissä paikoissa, joihin ei tällä reissulla ehditty. Ihana kaupunki, ei voi muuta sanoa! :)

Pirnassa me oltiin lopulta 19.55 pitkän päivän päätteeksi. Sunnuntai-iltana mentiin kaikki melko aikasin nukkumaan, koska oltiin niin väsyneitä ja mun piti myös mennä maanantaina taas töihin - herätys oli jo kuuden jälkeen! Maanantaina pääsin töistä jo 11.30, ja kotimatkalla äiti ja isä tulikin mua vastaan ku olivat lämpimän päivän kunniaksi lähteneet käppäileen kaupunkia kohti. Maanantai meillä oli ohjelmassa ihan rento päivä eli siis aikomuksena ei ollu vetää mitään sen suurempia kävelylenkkejä ympäri kaupunkia, koska oltiin Berliinissä kävelty jalat jo ihan poikki. Siispä vein mun vieraat kierrokselle Pirnan keskustaan. Ihanan aurinkoinen ja lämmin päivä oli, joten me mentiin istuskelee Elben rannalle. Iskä sai taas kuvailla kamerallaan kivoja maisemia. Lopuksi mentiin kaupan kautta kotiin rentoutumaan ja laittamaan ruokaa.

Tiistaina mulla oli myös työpäivä, mutta sillonkin pääsin taas klo 11.30 kotia. Olin maanantaina ja tiistaina kahessa uudessa 3.luokassa, ja pijin molemmissa luokissa Suomesta opetustuokion. Hauskaa oli se, että yks ope kysy, onko meillä Suomessa eskimoita! :D Niin ja, tiistaina mun oppituntia halus tulla kattoon myös sen luokan opettajan joku tuttava, joka käsittääkseni oli ollut tän opettajan opekoulutuksen valvova ope. Anyways, tää "valvova ope" kysy multa siinä tunnin yhteydessä, onko meillä Suomessa geysireitä. Siis what? Tiiän mää, mitä ne on, mutta eka kerta ku joku kysyy, onko tollasta meillä :) Ne jääkarhut mää kyllä ymmärrän, vaikkei niitäkään meillä oo! :D Jopa yks kolmasluokkalainen kerkes sieltä sille naiselle sanoa, että niitä on Islannissa ;)

Mun työpäivän jälkeen tiistaina me lähettiin Dresdeniin. Tällä kertaa iskä jätti videokameransa kotiin ku muina päivinä se oli niin ahkerasti kuvaillu kaikkea mahollista. Mää näytin äitille ja isälle Dresdenin uutta ja vanhaa kaupunkia, joista vanhakaupunki on ehottomasti ja luonnollisestikin se kauniimpi! Oli aivan tosi kaunis ja lämmin päivä jälleen kerran - ei ois voinu parempaa säätä toivoakaan lomalle! Me mentiin vanhaankaupunkiin terassille vähä juomaan kalijaa ja limpparia ja ruskettamaan naamaa. Myös Elben rannalla käytiin nuuhkimassa kesäsäätä.. :)) Me saatiin Dresdenissäkin useampi tunti kulumaan, mistä johtuen päivän päätteeksi jalat oli taas ihan kaputt.

Keskiviikkona mulla on tässä lukujärjestyksessä aina vapaa, joten mun pääsiäisloma alkoi jo sillon (kouluilla muuten siis torstai oli eka lomapäivä). Keskiviikkona me aamulla vähä loikoiltiin ja lopulta lähettiin käymään DDR-museossa. Se osoittautu ihan mielenkiintoseksi paikaksi, vaikka äiti ja isä totes, että oli hieman yllättävää, kuinka samalta monet asiat näytti niitten lapsuuteen verrattuna. Siellä museossa oli siis eri huoneita kalustettu DDR:n aikaisilla tavaroilla, mm. keittiö, makuuhuone ja olohuone. Yhessä huoneessa oli DDR:n lasten leluja, yhestä huoneesta oli tehty DDR:n aikainen luokkahuone. Siellä oli myös pari trabanttia ja kaikenlaista muistotavaraa. Ihan vierailun arvoinen paikka - ja sielä sai sekä kuvata videokameralla että tavallisella kameralla ;) Museosta me suunnattiin Pirnan keskustaan jätskille - syötiin niin herkulliset jäätelöannokset, ettei toista! :) Iltapäivällä ku suunnattiin kotia kohti kaupan kautta niin matkalla alko sataa vettä ihan kauhiasti. Se ukonilma oli muhinu siinä kuumuuessa ja lopultahan se sitte iski. Jäätiin Lidliin jumihin joksikin puoleksi tunniksi ennen ku saje hellitti ja päästiin käveleen takas kämpille.

Torstaina me lähettiin uudelleen Dresdeniin ku iskälle ei tiistaina tosiaan ollu sitä kameraa mukana ja se halus kuitenkin saada tallennettua sen ihanan vanhankaupungin rakennukset ja kivat maisemat. Käytiin myös syömässä sellasessa australialaisessa ravintolassa nimeltään Ayers Rock. Sielä olis ollu perinteisesti kengurua ja krokotiliia tarjolla, mutta iskän kans otettiin ankkaa riisillä ja äiti otti kasvislasagnen. Se ankka oli tosi hyvää, njam! Eka kerta ku söin ankkaa :)

Perjantaina koittikin sitten äitin ja iskän vika kokonainen päivä, joka lopulta olikin kiireisempi ku olin aatellu. Tuo mun isäntäperheen äiti oli jo aikasemmin sanonu, että me voitas porukalla käyä vierailulla tässä lähellä sijaitsevassa Barockgarten Großsedlitzissä, joka on siis kreivi Cristoph August von Wackerbarthin 1700-luvulla rakentama puisto. Puistoon kuuluu myös pieni linna ja talvipuutarha. Sielä oli tosi kaunista, vaikka vielä sinne ei ollut istutettu kaikkia kukkia. Me mentiin sinne noitten perheen tyttöjen kans sellasta metsäpolkua pitkin, joka osottautu vähä raskaaksi varsinki äitille ku siinä oli aikamoinen ylämäki ja kaiken lisäksi oli niin kuuma. Iltapäivällä meille tuli sitten kutsu sellaseen luonnonpuistoon, jonka nimi on die Sächsische Schweiz. Äiti oli niin uupunut meijän aamuisesta kävelyretkestä sinne barokkipuistoon, että se jäi tänne mun kämpille. Isän ja minä lähettiin sitten noitten perheen vanhempien kans sinne luonnonpuistoon, joka sijaitsee n. 10-15 km päässä tästä mun asuinpaikasta. Se luonnonpuisto se vasta mahtava olikin! Se oli semmosta kaunista kalliomaisemaa, huikea näkymä kauas Pirnan yli. Sain tosi hienoja kuvia sieltä ja iskäki sai hienoa kuvamateriaalia :) Sieltä me mentiin vielä käymään semmosessa pienoismaassa, joka oli nimeltään Die kleine Sächsische Schweiz eli toisin sanoen se luonnonpuisto pienoismuodossa.

Illalla ku lopulta kotiuduttiin meijän olis pitäny vielä mennä tän isäntäperheen äitin vanhemmille juomaan viiniä, mutta ei me mitään jaksettu, koska oli niin pitkä päivä takana ja lauantaiaamuna taas aikainen herätys. Äiti ja isä pakkas laukkunsa ja nukkumaan mentiin jo ennen kymmentä. Lauantaiaamuna herättiin 5 aikoihin ku juna kohti Berliiniä lähti 6.35. Niin oli superihana viikko ohi ja oli aika sano hyvästit äitille ja iskälle. Berliinissä me oltiin vähä ennen puolta kymmentä ja lento Suomeen lähti 11.55. Lentokentällä juotiin vielä kahvit ja sittepä oliki kyyneleitten aika. Isä ja äiti meni turvatarkastuksen läpi, jäin ite vielä itku silmässä kattoon ku ne meni. Yhtäkkiä näin ku iskää viiän jonneki toiseen huoneeseen. Onneksi se tuli sieltä pian takas, kuulemma olivat halunneet tarkastaa isän kameran, ettei sielä oo huumeita tai jotaki sen suuntasta :)

Ku äiti ja isä oli lähteny mää vielä hengasin muutaman tunnin Berliinissä ku mun juna takas Pirnaan lähti vasta kolmelta. Ei jotenki yhtään huvittanu lähtä minnekään ku tuntu niin surkialta. Niinpä istuskelin siinä juna-aseman lähistöllä Spree-joen rannassa ja yritin ruskettaa mun nenää vielä enemmän. Kaiken kaikkiaan eilinen päivä oli aika raskas, en olis uskonu, että näin kova koti-ikävä tulee. Mulla oli niin ihana viikko äitin ja isän kans, kiitos siitä mun ihanille vanhemmille!!! :) Tämä me otetaan uusiksi vielä jossain vaiheesa, niin me sovittiin! :)) Nyt tulee kuitenkin piste tälle jutulle, paljonhan tässä tekstiä jo onkin. Mennyttä viikkoa on kiva muistella... <3

Ens viikon vietän vielä lomailun merkeissä ja sitten ens maanantaina palaan koulun arkeen. Uusia seikkailuja suunnittelemaan! Palaamisiin! :)

P.s. Kattokaa viime viikon kuvat sivussa olevasta kansiosta! :)

Äiti ja iskä tullee lauantaina!!!! <3

Heipä hei, ja mukavaa pääsiäisen odotusta kaikille! :)

Täällä näkee kyllä pääsiäisen tulemisen joka puolella, vaikka sinne on vielä reilu viikko. Kauppojen hyllyt notkuu kaikenlaisia suklaamunia ja -pupuja, ja ihmiset on koristellu pihoillaan olevat pensaat muovisilla, kirjavilla pääsiäismunilla. Tosi nätin näköstä, ja jotain semmosta, mitä meillä ei pääsiäisenä ole. Otan huomenna kuvia tuolta pihalta niistä pensaista, jos on yhtä kaunis sää kuin tänään. Tänään nimittäin unohin ottaa, ja ois ollu mitä mainioin sää! Aurinko paisto ensimmäistä kertaa ihan kunnolla kirkkaalta taivaalta, kyllä lämmitti ihanasti! :)

Toivon, että tuo tämänpäivänen sää pitäis vähä pitempään ku äiti ja iskä tulee mulle lauantaina viikoksi kylään. Ihanaa!! :)) Ei oo kovin kiva, jos koko ajan sataa ja on harmaata niinku ny viime aikoina muuten on ollu. Varsinkin viikonlopuksi toivon hyvää ilmaa ku me jäädään Berliiniin kattelemaan vähä nähtävyyksiä. Äiti ja iskä lentää siis Berliiniin lauantaiaamuna ja ollaan sitte yks yö näin tullessa sielä.

Tosi tosi tosi mukava saaja vieraita tänne ku viime aikoina on ollu vähä mieli maassa. Jotenki oon huomannu sen, että vaikka osaan ja tykkään olla ittekseni eikä mulle aika kovin helpolla tuu pitkäksi omassa seurassa, tartten myös ihmisiä mun ympärille, jotta tunnen oloni hyväksi. Ihmisiä mulla on päivittäin töissä ympärilläni, mutta täältä puuttuu ne kaikki ihanat kaverit, perhe ja läheiset. Ei mulla vieläkään mitään suurempaa koti-ikävää oo tullu, mutta jotenki on tullu sellanen orpo olo ku niin paljon yksin oon ja teen. Eikä paljo auta se, että mun työ on toistaseksi ollu sellasta, että istun sielä luokan perällä ja seuraan opetusta, ehkä välillä vähä oikasen jotaki vilkasta kossia, jos opettaja ei huomaa oikasta.

Toisaalta aattelen, että mun pitäs iloita ja nauttia tästä ku saan olla Saksassa ja ottaa melko rennosti. Oon hyvinki pettyny itteeni ku tuntuu, etten oo oikein ikinä mihinkään tyytyväinen.. Tänne halusin, tänne pääsin, mitä vielä haluan?? Niin, en tiiä. Isä sano, että on hyvä ku lähin tänne ku täälä voin kasvaa opettajana, ottaa vinkkejä omaan työhöni, ja käsitellä omia ajatuksia - tai jotain sen suuntasta. Täällä kyllä tuntuu, että oman pään sisällä liikkuu ihan liikaaki. Koko ajan mietin tulevaa, tätä hetkeä, itteäni. Välillä tykkään itestäni ja tästä elämästä ja mun ajatuksista; välillä ruoskin itteäni, ja joskus vaan jätän ne ajatukset muhimaan ku menee liian monimutkaseksi. Tähän iskä sanois, että Essi sinä kasvat ja aikuistut, elämä kun on ikuista kasvamista. Kuuluu kait tää tämmönen epävarmuus siihen kasvamiseen. Vois vaan joskus tulla pieni tauko tähän kasvamiseen, ei kait tämmöstä koko ajan jaksa! :)

Jospa mun mielialani tästä lähtis vähä nousuun ku äiti ja iskä tulee kyläilemään. Suunnitelmissa on tietysti näyttää vanhemmille Pirnaa ja Dresdeniä, käydä DDR-museossa, ja ottaa ihan vaan rennosti. Iskälle aattelin syöttää pari saksalaista wurstia ku se on makkaran ystävä! :) Mulla vaihtuu nyt 1.4. lukujärjestys ja siinä mulla on aina keskiviikko vapaapäivä, mikä tarkottaa sitä, että mulla on ens viikolla vain 2 työpäivää ku torstai on jo koulun eka pääsiäislomapäivä. Saanpahan viettää ihan kunnolla aikaa porukoitten kans.

Nyt tällä kertaa ei sen enempää kuin palaamisiin.. seuraavan kerran varmaankin äitin ja iskän vierailun jälkeen! :)

Äiti, musta tullee kasvitieteilijä!!!!

Servus!

Täällä puhaltaa tuuli niin, että ikkunat meinaa tulla sisälle. Muutenkin on menty vähä takapakkia sään suhteen ku näytti kevääntulon kans niin hyvältä, mutta tää viikko on ollu ihan tosi viiliä. Perjantaina eli 20.3. oli virallinen Frühlingsanfang eli kevään alkamisen päivä, ja nää paikalliset täälä on narissu ku on niin kylymä. Mää en oikein osaa narista ku musta tää kevät on oikeinki pitkällä ku ekat kukat jo kukkii ja lumi on sulanu jo aikaa sitte pois! :) Noh kait se on se, mihin on tottunu ku meillä on kuitenki normaalisti vielä lunta eikä tietoakaan kukkasista tähän aikaan.

Kukkasista pääsenkin aasinsillalla hyvin kertomaan mun menneestä viikonlopusta! :) Tää mun isäntäperhe eli Gemballan väki kysy eilen, huvittasko mua lähtä käymään niitten kans sellasessa puistossa vähän matkan päässä täältä Pirnasta. Se niitten 13-vuotias tyttö tuli eilen aamulla multa kysymään tota ja en oikein päässy ekaksi hajulle, mihin ollaan menosa. Mää vaan sanoin, että joo voin mää tulla, ei mulla mitään tekemistä oo. Noh, autolla joka tapauksesa lähettiin ja ekaksi käytiin viemään noitten 15-vuotias tyttö (Anne) jonneki kukkulalle kaveriaan tapaamaan ja sitte me eli minä, perheen vanhemmat (Uwe ja Simone), niitten 13-vuotias tyttö (Loraine) ja tän tytön kaveri, ajettiin Pirnasta Dresdenin suuntaan maalle sellaseen paikkaan ku Pillnitz.

Siellä oli semmonen iso puisto ja linna nimeltään Schloss und Schlosspark Pillnitz. Tää paikka oli yks Sachsenin muinaisen kunkun Augustuksen kesäpaikoista. Sielä me kierreltiin ja kateltiin, oli muuten muutama muuki päättäny lähtä lauantaita viettään puistoon! Oli kuitenkin eilen ihan kiva ilma ku aurinko paisto niin kyllähän sillon tekee mieli ulkoilemaan lähteä. Siellä oli muuten sellanen yks tosi vanha puu, joka oli istutettu siinä 1800-luvun taitteessa sinne puistoon. Koska se on niinkin iäkäs puu, se viettää talvet sellasen lasitalon sisällä ja kevään tultua ne lasiseinät avataan, jotta se saa hengittää kunnolla. Nyt se oli vielä sielä lasiseinien sisällä, ja me käytiin sitä sielä kattomassa - makso pari euroa per nuppi sinne lasin sisälle pääseminen! :D Otin muutaman kuvan sieltä sisältä, mutta ei noista kuvista oikein saa käsitystä, millanen se läsimökki ja koko puu on. Tuo Simone sanoi, että tullaan vielä keväämmällä käymään ku kaikki ulkokukatkin kukkii ja se puu, on paljon kauniimpaa. Nyt sielä kukki vaan kevään ekat kukat, krookukset ja semmoset... Matkalla sinne oli myös ihanat näkymät ku sielä Pillnitzin alueella oli semmosia pieniä vuoria tai enemmänki kukkuloita ja sielä oli viinitarhoja.. ihanan viheriää! :)

Lopuksi me käytiin vielä ton perheen kans kahvilla semmosessa kahvilassa, mikä oli jollain tavalla pikkusen vanhanaikanen. Tuo Lorainekin sano, että tää ruokalistaki on niinku DDR:n aikana, vaikkei se oo ees eläny siihen aikaan :) No oli se kyllä väritykseltään aika sellanen DDR:mäinen ja etukannessa oli kuva, jossa näky rivi trabeja eli trabantteja. Niin, ja kahvilan lusikoitten takana luki DDR :) No, oli sielä kuitenki ihan hyvää kaakaota. Simone koitti mua pakottaa ottamaan jäätelöä ku se oli sielä kuulemma niin hyvää, mutta otin vain sen kaakaon ku mulla oli kylymä! :)

Tänään mää olin aatellu pitää ihan vaan sisäpäivän ku aamulla kurkkasin ikkunasta ulos ja huomasin, että sielä oli ihan kauhia tuuli ja taivas harmaa ku mikä. Noh, Simone kysyi sitte aamupäivällä ku törmäsin siihen rappukäytäväsä, että lähenkö tänään käymään yhessä toisessa puistossa. No, mitä minä muutakaan eli sinne lähettiin. Se puisto oli täälä Pirnassa, mutta autolla mentiin kuitenki. Itse asiassa sielä oli kans linna nimeltään Landschloss Pirna-Zuschendorf ja sen yhteydessä semmonen kasvitieteellinen puutarha. Paljo oli kasvihuoneita ja niissä erilaisia kukkia - älkää kysykö, mitä - ja ihania pieniä bonsai-puita :) Ne käyttää niistä sanaa Kamelie eli ymmärtääkseni ne puut ja kasvit sielä oli kamelia-lajia. Googlettakaa tarkempaa tietoa, itse en osaa sen tarkemmin selittää ;) Sielä linnan sisällä oli myös kukkanäyttely, joka käytiin kattoon. Ihan mielenkiintoinen reissu kasvien maailmaan! :) Tämän reissun päätteeksi mentiin kahville, nyt Pirnan keskustaan Alfredo-nimiseen jäätelöpaikkaan. Muut Uwea ja mua lukuunottamatta otti jäätelöannokset. Mää otin Hot Chocolate Caramellon ja ilmeisesti Simone sitte tilas mulle palan semmosta kakkua, joka on ilmeisesti joku Saksilainen erikoisuus. Tai ainaki luulen, että se tilas sen mulle.. ehkä söin Uwen kakunpalan, mutta mun nokan eteen se tuotiin :D Noh oli se oikiasti mulle ku Simone tais sanoa, että tilasin sulle sellasen. Oli ihan hyvää, vaikka ehkä ensimmäisen kerran elämässäni koin ällötyksen tunteen liiasta makeasta.. sais tulla muullonki, ettei tulis niin paljo syötyä herkkuja :)

Siinäpä tuli aikamoinen selostus viikonlopun tapahtumista. Lisäilen vielä kuvia, jotka löytyy taas kansiosta sivun reunasta. Nyt ei muuta kuin kivaa alkavaa viikkoa sinne, mää rupian valmistautuun yöpuulle! :)

Kevät jo ovella kolkutteleepi...

Täällä jo kukkaset nousee kukkapenkeistä ja ihmiset kulkee shortseissa, mitenkäs teillä sielä Suomessa? Vieläkö pakastaa ja on lunta? ;) Noh, ei täälläkään ny ihan vielä kesä oo.. kovasti on vettä sadellut ja taivas on ollut paksun harmaan pilvikerroksen peittämä.. mutta eilen!! sillon oli niin ihana päivä, ettei toista. Heräsin aamulla siihen ku aurinko pilkotti verhon välistä - ei voinu muuta ku iloisin mielin hypätä peiton alta ja ruveta valmistautumaan uuteen päivään! :) Niinpä mää lähinkin Dresdeniin vähän kattelemaan kaupunkia. Oon siellä jo moneen otteeseen käynyt näitten viikkojen aikana - btw, 6 vkoa jo takana! - mutta aina vain siinä ydinkeskustasa ja kaupoilla. Nyt päätin syventyä Dresdenin vanhaankaupunkiin, joka oli muuten oikein kaunis! Ihania sivukujia, pieniä idyllisiä kahviloita ja hienoja vanhoja rakennuksia. Ihmisillä oli selekiästi kevättä rinnassa ku kaikki kahviloitten ja ravintoloitten terassit oli täynnä kahvia ja kaljaa nauttivia ihmisiä ;)

Se Dresdenin vanhakaupunki huokuu kyllä historiaa ja monessa paikassa on merkkejä toisen maailmansodan aikaisista tapahtumista. Dresden nimittäin pommitettiin pahasti maantasalle sodan loppuvaiheessa vuonna 1945. Vanhankaupungin ytimessä sijaitsevasta 1700-luvulla rakennetusta kirkkosta, Frauenkirchestä, ei jäänyt jäljelle muuta kuin rauniot. Sodan päätyttyä Dresden jäi DDR:n puolelle ja kirkon raunio muistomerkiksi sodan tuhoista. DDR:n kaaduttua kirkko haluttiin kuitenkin saada vanhaan muotoonsa, ja osittain ulkomaisten avustusten myötä kirkon uudelleenrakentaminen aloitettiin vuonna 1994 ja päätökseen se saatiin 2005. Lisää kuvia Dresdenistä ja vanhastakaupungista löytyy tuolta sivussa olevasta kansiosta.

Aika täällä Saksassa on mennyt julmetun nopiaa ja tuntuu, etten oo oikein mitään vielä tehny. Töissä eli koulussa on ollut kivaa, vaikka välillä kaipaisin vähän enemmän vastuuta. Kait ne odottaa, että ehottelen niille kaikenlaista uutta ja kivaa, mutta en oikein tiiä, mitä se vois olla. Tällä viikolla pidin mun kolmelle tokaluokalle "opetustuokion" Suomesta, näytin vähä kuvia ja kertoilin jotain perusoleellista :) Mm. että suomalaiset tykkää uida ku meillä on niin paljo järviä.. noh, en mää ny tiiä tykätäänkö me sen enempää uija ku muutkaan, mutta se toimi vaan hyvänä aasinsiltana seuraavaan kuvaan, joka oli siis avantouintikuva :D Saa nähä, mitä kaikkia uusia harrastuksia mää meille suomalaisille keksin tän kevään aikana. Mutta don't worry, kaikki muu mitä kerroin piti kyllä paikkansa ;) Sauna, valoisat kesäyöt, juhannus, karjalanpiirakka, ja niin edelleen.. :) Ku näytin kuvia lumisesta Suomesta ja kerroin, että meillä on paljo lunta ja pakkasta niin yks pikkupoika kysy, että voiko tuosta lumesta rakentaa igluja ja että oonko koskaan rakentanu iglua :D Niitten opettaja lopulta sano, että ei Suomesa igluisa asuta ku se poika kait jotenki sekotti meijät eskimoihin.. tai en tiiä! :D

Täytyy kyllä sanoa, että tykkään kovasti olla tuola koulusa ja suureksi osaksi noitten ihanien lasten takia. Nyt ku ne on oppinu, mikä mun nimi on ("Esi"), ja että oon kiva ja kiltti ihminen niin ne tulee halaileen ja puhutteleen mua. Joka luokasa aina joku tulee aamulla ekaksi halaamaan ja tervehtimään. Tuntee ittensä pieneksi julkimoksi! :D Essi tykkää. ;) Nyt Essi jatkaa sunnuntaipäivää jossain muualla kuin tässä koneen äärellä, koska tuntuu, että hartiat on jumissa. Palaillaan taas asiaan ku asiaa on! Soommoro! :)

Fasching 24.2.09

Die Menschen wünschten sich, dass der lange, kalte Winter endlich vorbei wäre.Sie verkleideten sich und verjagten ihn mit viel Lärm.

Helmikuun 24.pvä täällä vietettiin tosiaan Faschingia eli karnevaalia. Faschingin historia on semmonen, että ihmiset aikoinaan kyllästy pitkään, pimeään talveen ja päättivät, että soon loppu ny. Noh, ne aattelivat pelotella talvi-pirulaisen kokonaan pois ja toivottaa kevään tervetulleeksi pukeutumalla kaikenlaisiin asuihin ja pitämällä isoa möykkää. Ihmiset pukeutu melko pelottaviinki asuihin ja kaiken maailman maskeihin, koska ne ei halunnu, että talvi tunnistais niitä. Tämä perinne on jatkunu ihan tähän päivään saakka ja ihmiset juhlii edelleen Faschingia pukeutumalla kaikinlaisiin naamiasasuihin - perinne on pukeutua narreiksi, ja varsinki Kölnin alue on narrien valtakuntaa, sielä on siis suurimmat bileet! :) Faschingin perinteeseen kuuluu siis asujen lisäksi ison möykän pitäminen ja se hoituu kaikenlaisilla karnevaalihärpäkkeillä, ja narrit tervehtii ihmisiä huutamalla "Kölle Alaaf" tai "Helau". Eri puolilla Saksaa eri kaupungeissa on useana päivänä ennen Faschingia ja itse Fasching-päivänä karnevaalikulkueita ja naamiaisasuihin pukeutuneet ihmiset viskoo karamelleja lapsille ja muilleki - vähä niinku meillä penkkaripäivänä :) Fasching ei oo joka vuosi samana päivänä, vaan se määrittyy pääsiäisen mukaan ja se on n. 6 vkoa ennen pääasiäistä.

Täälä Sachsenin osavaltion alueella ei mun käsittääkseni niin suuresti Faschingia juhlita; täällä ei ollut mitään kulkueita, mutta meijän koulussa se päivä oli kyllä kokonaan pyhitetty Faschingille :) Lapset oli pukeutunu prinsessoiksi, ninjoiksi, metsästäjiksi, keijuiksi, cowboyiksi, jne jne.. Jopa opettajat oli pukeutunu erilaisiin asuihin, tunsin itteni vähä tylsäksi ku mää tulin ihan normivaatteisa :) Noh, mää kait esitin sitte perussuomalaista tai siis suomalaista ;) suomenlippu vaan puuttu.. ei tosin paljo tartte esittää ku oon huomannu olevani ehkä suomalaisin ihminen, kenet tunnen.. anyways, back to the story!

Lapsille oli järjestetty semmosta hauskaa, mutta toki opettavaista ohjelmaa. Aiheena oli Pirna - keskiaikainen kaupunki (tai jotain sen tyyppistä), ja lapset saivat kierrellä eri pisteissä kattomassa, millaisia ammatteja oli keskiajalla.. kuulostaa ehkä vähä tylsältä - jo itessään tuo "Pirna - keskiaikanen kaupunki" naurattaa, mutta ne hommat oli tuotu kylläkin nykyajalle :D Sielä oli mm. kultasepän piste, missä ne sai tehä jotku korut; kellosepän piste, missä ne sai värkätä semmoset kellot pahvista, missä näky, paljo kello oli vaikka Sydneyssä ja paljo omassa kotimaassa; puusepällä ne sai rakentaa jonku telineen; jne. Sielä oli myös kampaajan piste yhessä luokassa, mutta en oikein tiiä, oliko sellasta keskiajalla :) Tytöt kyllä tykkäs siitä ku yks ope teki sielä niille kampauksia ;) Niin, ja koulun reksi toimi lapsille dj:nä ku niillä oli myös disko sielä! :)) Kaiken kaikkiaan ihan hauska päivä, ainaki jotain semmosta mitä meillä ei Suomesa koulusa oo! :)

Lisään tuohon sivuun vielä tollasen kuvakansion, klikatkaa sitä niin näätte enemmän kuvia meijän koulun Fasching-juhlasta! :) Kirjoitan pian lisää vähä muitakin kuulumisia, mutta ny meen nukkuun ku aikani tässä koneella oon jo istunu ja värkänny kuvien sekä tän tekstin kans ;)

Urlaub macht Spass.. oder eigentlich nicht..

Hallihallöchen!

Täällä sitä vain lomaillaan eli toisin sanoen laiskotellaan :) Noilla koululaisilla (ja samalla mulla) alkoi tosiaan talviloma 6.2. ja se kestää 22.2. asti eli vielä tän viikon loppuun. Innolla kyllä itekin ootin tätä lomailua ku Suomessa ei oo paljo tämmöseen laiskotteluun ollu mahollisuuksia. Nyt tosin täytyy myöntää, että alkaa vähä jo kyllästyttää ;) Mää oon pääasiassa nukkunu, käyny kaupungilla, nukkunu vähä lisää, katellu tv:tä -ihan liikaa!! - ja kävin mää jopa Dresdenissäkin viime torstaina vähä katselemassa, miltä sielä näyttää! :) Oon tota tellyä tuijottanu täälä niin paljo, että bongasin jopa Salkkari-Ismon a.k.a Esko Koveron saksalaisesta karamellimainoksesta :D Ensin en reagoinu sen kummemmin, mutta hetken päästä tajusin, että niin tosiaan tää on saksalainen tv ja Ismo sielä seikkailee.. hauskaa! :)) Ja jotta vaikuttasin vielä enemmän tv:n orjalta täytyy kertoa, että mun lempiohjelmani täälä on Goodbye Deutschland, jossa ihmiset kertoo omasta elämästään ku ne on muuttanu jonneki ulkomaille asustelemaan :)

Huomena aattelin taas lähtä käväseen Dresdenissä. Viimeksi kiertelin vain kauppoja sielä, joita muuten oli sielä ihan kiitettävästi. Nyt voisin vähä katsastaa kaupunkia noin muutenki. Jossain vaiheesa kevättä aattelin suunnata myös Prahaan ku sinne menee tästä junalla n. 2-3 tuntia. Tietty pitää katsastaa Berliinikin ihan kunnolla, koska sekin niin lähellä on, ja Leipzig ja muutamia muita kaupunkeja. Ny tällä lomalla en vielä oo viittiny lähtä oikein mihkään pitemmälle ku on vielä talvi ja lunta tulee tälläkin hetkellä. Keväällä on sitte kivempaa ku on jo viheriää ja aurinkokin ehkä lämmittää :) Ai niin, ja Dresdenistä pääsee myös Air Berlinillä halvalla esim. Roomaan, Venetsiaan, Wieniin.. kattoos ny :)

Lisäilen vielä muutaman kuvan tästä mun kämpästä, jotta näette, misä meikäläinen asusteleepi :) Kuvat löytyy sivussa olevasta kansiosta. Ne näkyy kyllä tuossa diaesityksenäkin, mutta ne saa avattua isommaksi ku klikkaa.

Ensimmäinen viikko Saksassa

Heipsistä vain kaikki!

Musta on ollu niin kiva lueskella Saaran Malesian reissublogia, joten aattelin iteki vääntää oman blogin :) Enhän mää toki missään paratiisissa seikkaile niinku Saara, mutta tää toimii samalla mulle itselleni ikään ku päiväkirjana ;) niin ja äiti ja iskäki saa lukia, mitä täälä touhuilen.

Elikä matkaan kohti Saksaa lähin 1.2.2009 klo 7.50 Tampereen bussiasemalta, lento Hki-Berlin lähti 12.35 ja perillä Berliinissä olin 13.35 paikallista aikaa. Olin kattellu juna-aikatauluja ja koitin päästä lentokentältä mahollisimman pian Hauptbahnhofille (=pääjuna-asema), koska niitä junia ei menny niin usein ja osa matkusti jotain 3-4 tuntia Berliinistä Pirnaan ku taas nopeimmilla junilla pääsee reilusa parisa tunnisa. Noh, pääsin ihan hyvin juna-asemalla ja sielä menin lipputiskille, missä mua palveli ehkä yks nyrpeimmistä ihmisistä. Tosi rasittava akka, ei ees kattonu silmiin. Kysyin, miltä raiteelta lähtee ja se sano, että kakkoselta. Meikä lähti kakkosta ettimään ja aikaa junan lähtöön oli 5min. Noh, junat täälä saapuu ja lähtee saksalaiseen tapaan just minuutilleen, joten en ehtiny siihen ku löysin oikialle raiteelle ehkä 14.36 ja juna lähti 14.35 :) No takas lipputiskille ja seuraavaa junaa oottamaan, se lähti 16.35. Ostin pari bretzeliä ja oi niin hyvä metzomix-limpparia aikani kuluksi :P Ja riitti sielä kateltavaaki, vaikka kuinka monta liikettä sielä juna-asemalla.. vaatekauppoja ja kännykkäliikkeitä, leipomoita ja vaikka mitä. Niin ja kylymä oli, meinasin paleltua!

Lopulta muuten pääsin sinne junaanki ja kaikki meni hyvin. Olin ilmottanu mun yhteys henkilölle Frau Brixille, että oon 19.23 Pirnassa perillä. Noh, mun piti vaihtaa junaa Dresdenissä ennen Pirnaa, ja sieltä oli enää n. 20min matka sinne perille. Tuli kuulutus, että Dresden-Neustadt. Jostain ihmeen syystä sain päähäni, että täälä mun pitää jääjä pois ja vaihtaa Pirnan junaan, joka lähtee raiteelta 18. Melkein heti ku olin astunu junasta huomasin, ettei sielä asemalla oo ku ehkä 7 raidetta ja että taisinpa jääjä liian aikasten pois. Ei muuta ku taas lipputiskille ja uutta junaa oottaamaan. Lopulta olin 19.55 Pirnassa perillä, onneks tuolla välillä menee junat vähä tihiämpään :)

Pirnassa mua tosiaan oli vastassa Herr ja Frau Brix ja ne toi mut tänne mun kämpille perhe Gemballan luo. Jännityksellä vähä oottelin, että minnehän joudun tai pääsen, mutta turhaan oottelin ainakaan mitään kamalaa! ;) Mulla on täälä ihan oma asunto omakotitalon yläkerrassa, ei kuitenkaan tartte niitten kodin läpi kulkea ulos vaan mulla on oma uloskäynti tohon rappukäytävään. Ite asunnossa on olohuone-keittiö, iso makuuhuone ja kylppäri. Tykkään kovasti! Ja tuo mun ns. isäntäperhe on kiva, vanhemmat on jotain 4-kymppisiä ja sitte niillä on kaks tyttöä, 13- ja 15-v. Tuo nuorempi tyttö kävi mun kans täälä yks ilta jotain pari tuntia juttelemasa ja mun piti kysellä siltä enkun sanoja ja neuvoa yhessä enkun tehtävässä :)

Mun sen harjottelun alotin G.E. Lessing Grundschulessa heti maanantaina. Mut vei yks sellanen pariskunta sinne koululle ku ne vei samalla pikkutyttönsä sinne. Ny loppuviikosta oon kävelly sinne ja yks päivä menin yhen naapurin kyyissä ku seki aina vie tokaluokkalaisen poikansa sinne päivittäin. Sinne ei oo ku 25min kävelymatka, joten ihan mielelläni kävelenkin. Tosin koulu alkaa aina 7.30, joten pitää aika aikasten lähtä.

Se koulu on siis peruskoulu eli täälä se on luokat 1-4. Ny ekalla viikolla olin sen Frau Brixin luokassa ja seurasin opetusta; keskiviikkona menin yhen toisen open luokkaan ku niillä oli joku energia-projekti. Niillä oli joku energia-täti neljä tuntia selittämäsä, kuinka säästetään luontoa ja kierrätetään, jne. Aika sitkeitä on nää saksalaiset lapset ku eka välitunti oli vasta 2 tunnin jälkeen - ja siis 2 tunnin ei 2 oppitunnin jälkeen. Kyllä ne välillä vähä kiemurteli ja jutteli sielä, mutta sitte se niitten Frau opettaja vähä karjas niin eiköhän ne taas ollu hiljaa. Itelläki vähä takapuoli puutu ku istuin sellasella kääpiötuolilla ja kuuntelin, olin vähä niinku oppilas iteki sielä. Ja opin mää jotaki tuosta saksalaisesta kierrättämisestä ku täälä on ihan ylitarkkaa kaiken semmosen kans. Luulen, että tuosta energia/kierrätyslöpinästä huolimatta laitan kuitenki muutaman roskan varmaan väärään roskikseen :D

Niin, tiistaina lähin Frau Brixin ja parin muun opettajan + tietty parin 1.-2.luokan kans tähän lähelle Weesensteinin linnaan kattoon sellasta lastennäytelmää. Ne lapset juhli tiistaina Faschingia eli saksalaista karnevaalia, joka on ny parin viikon päästä, ja ne oli kaikki pukeutunu söpösti prinsessoiksi, metsästäjiksi, ketuiksi, kummituksiksi, ja vaikka miksi ötököiksi. Tuo on ilmeisesti perinne täälä, että ne menee aina tonne linnaan karnevaalin aikaan vierailulle. Sielä oli kivaa, harmi vaan ku unohin kameran! Ai niin, ja ku tultiin junalla sieltä linnasta niin jäätiin yhtä pysäkkiä aikasemmin naapurin naisen, sen pojan ja yhen tytön kans pois. Tää tyttö sitte ku käveltiin asemalta poispäin niin kysy multa, että voisinko antaa sille puhelinnumeroni ku sen veli tarttis vaimon :D Kyseessä on 8-vuotias tyttö, en tiiä minkä ikäsestä veljestä on kyse.. Noh, jätin ny kuitenki tän tilaisuuden käyttämättä! ;)) Jep.

Loppuviikko meniki aika hurahtaen ku torstai mulla oli vapaa ja perjantaina kävin olemasa koululla vain pari tuntia ku sielä oli kanslistin 50-v juhlat koulun opettajien kesken - niin ja oli se kanslistiki sielä, vaikkei se ope ookaan.. no hehheh.. sielä oli tarjolla vaikka minkälaista syötävää ja tietty kuoharia ja snapseja! jos multa kysytään, mikä ero on suomalaisella ja saksalaisella koululla niin ainaki se, ettei meillä juua snapseja keskellä päivää ku lapsetki on vielä sielä paikalla :D ehkä ne juhlisti vaan alkavaa lomaa eikä enää miettiny lapsia ollenkaan.. niin, täälä tosiaan alko nyt talviloma, joka kestää 22.2 asti. Nyt mun pitäs keksiä jotain aktiviteettiä ittelleni. Taijanpa vaan ottaa iisisti ja katella paikkoja täsä lähialueella, lueskella ja katsoa dubattuja ohjelmia tv:stä. Tykkään muuten Saksan idolssista, joka on nimeltään Deutschland sucht den Superstar eli Saksa ehtii supertähteä :) Sielä on tuomarina Modern Talkingista se blondi eli Dieter Bohlen, sille miehelle ei muuten solarium oo mikään vieras juttu.. huhhuh! :)

Nyt aploodit kaikille niille, jotka luki tänne asti! Jatkan taas ku koen, että mulla on jotain uutta kerrottavaa :) Täytyy tällä kertaa lopettaa tai muuten tippuu sormet irti tästä kirjottamisesta.. Auf Wiedersehen meine Lieben!! :)) <3