Äiti ja iskä, oli niin kivaa ku olitte täälä! :)

Viikko äitin ja iskän kans meni ihan liian nopiaa! Kaikki hauska loppuu aikanaan, ja se on ihan tyhymää. Tuli eilen kyllä niin kovasti suru puseroon ku jätin äitin ja iskän lentokentälle ja ite suuntasin takas Pirnaan tyhjään kämppään :/ Tänä aamuna ei ollu enää iskä juomassa keittiössä kahvia tai äiti pötköttämäsä sohvan nurkassa kattomassa saksalaisia eläinohjelmia. Vain minä yksin, höh. Niin kova koti-ikävä tuli, että katoinpas jo paluulennon valmiiksi kesäkuun 27. päivälle. Tähän asti en oo potenu koti-ikävää ollenkaan, mutta kyllähän se kuitenki tulee ku joutuu hyvästeleen toiset ja ite jää. Noh, kyllä se tästä ku taas arkeen pääsee kiinni tän lomailun jälkeen.

Äiti ja iskä tuli siis viime viikon lauantaina 4.4. klo 10.35 lennolla Berliinin Tegelin kentälle, mistä mää ne noukin mukaani. Ite olin lähteny Pirnasta Berliiniin jo klo 6.35 junalla. Lentokentältä suunnattiin bussilla pääjuna-asemalle ku hotelliin pääsi vasta klo 14. Aateltiin siis jättää matkatavarat säilytykseen ja mennä kierteleen vähä, kunnes hotelliin pääsee. Noh, yllätys yllätys: kaikki säilytyskopit oli täynnä! Siispä aateltiin mennä hotellille ja kysyä, saisko sinne jättää tavarat jonneki. Tosi kiva taksikuski vei meijät sinne hotellille (Hotel Agon Lichtburg, ihan Ku'dammin varrella), ja yllätykseksi meijän huone olikin jo valmis joten saatiin viiä tavarat sinne. Me hengattiin hetki hotellilla, jotta äiti ja iskä sai vaihtaa vaatteet ku oli niin lämmin - en minä eikä äiti ja isäkään ollu osannu varautua siihen, että olis yli 20 asteen lämpötila siellä! :)

Me ostettiin heti lentokentältä sellaset päivän liput julkisiin, makso vain 6,10€, joten suunnattiin hotellilta heti U-bahnilla ja S-bahnilla kohti nähtävyyksiä. Potsdamer Platzilla jäätiin pois ja sieltä olikin helppo kävelymatka kohti Brandenburgin porttia, Holokaust-muistomerkkiä ja Berliinin valtiopäivätaloa (Reichstag). Meijän kävelyreitti kulki siinä, missä ennen meni Berliinin muuri. Asfaltissa näkyi itse asiassa koko matkan, mistä muuri oli ennen kulkenut, ja Potsdamer Platzilla oli pala sitä aitoa muuria. Iskä oli ottanut videokameransa mukaan, ja kyllä sille riittikin kuvattavaa paljon semmosessa historiallisessa kaupungissa. Me nautittiin auringosta ja istuskeltiin ihailemassa paikkoja. Lauantaina aika menikin nopsaa eikä me paljon keretty nähä ku jalat oli jo niin kipiät, että päätettiin lähtä 3 tunnin sightseeingin jälkeen hotellille. Sielä me levähdettiin aikamme ja lepuutettiin jalkoja ja illalle mentiin sitten syömään hotellin lähellä olevaan ravintolaan. Perinteisesti tilattiin Schnitzeliä, josta iskä tykkäs kovasti, äitistä taas ei tullu sen ruoan ystävää! :)

Yö hotellissa meni sikeästi nukkuen pitkän kävelypäivän jälkeen. Aamulla mentiin hotellilla aamupalalle ja sittepä suunnattiin takas katteleen maisemia. Meijän piti ottaa matkatavarat mukaan, koska iltapäivällä lähettiin sitten jo Berliinistä pois kohti Pirnaa ja mun kämppää. Matkatavarat vietiin pääjuna-asemalle, sunnuntaiaamuna sieltä vielä löyty pari vapaata lokeroa! ;) Sen jälkeen suunnattiin takas Ku'dammille katsomaan Kaiser-Wilhelm-Gedächtniskircheä, joka on siis toisen maailmansodan aikana vuonna 1943 pommituksissa tuhoutunut kirkko, josta jäljelle jätettiin kirkon tornin raunio muistomerkiksi.

Sen jälkeen lähettiin S-bahnilla katsomaan Berliinin muurin muistomerkkiä, joka siis oli Nordbahnhofin lähellä oleva pätkä muuria. Sielläkin näkyi asfaltissa, mihin suuntaan muuri siitä aikoinaan jatkui. Sieltä palattiin sitten takaisin Potsdamer Platzille ottamaan vähän kuvia ja kahvittelemaan - käytiin sellasessa kahvilassa, joka oli rakennettu osittain Berliinin muurin päälle, ja sielä meni lattiassa tummemmilla laatoilla se kohta, mistä muuri oli menny ja siinä luki myös saksaksi, englanniksi, ranskaksi ja venäjäksi teksti Berliinin muuri. Lopuksi käytiin kattomassa vielä Checkpoint Charlie eli ainoa paikka, mistä pääsi Itä-Berliinin puolelle vuosina 1961-1990.

Klo 16.54 meillä lähtikin sitte juna kohti Pirnaa. Paljon ehdittiin Berliinissä nähdä, ja jalat oli kovilla siitä kahen päivän kovasta kävelemisestä. Vielä olis tietysti ollut paljon nähtävää, mutta aika tuli vastaan. Me kaikki tykästyttiin kyllä Berliiniin ihan täysillä ja ehottomasti vielä uudestaan sinne kyllä mennään. Ite meenkin jo toukokuussa pitkäksi viikonlopuksi sinne; sitte täytyy käydä niissä paikoissa, joihin ei tällä reissulla ehditty. Ihana kaupunki, ei voi muuta sanoa! :)

Pirnassa me oltiin lopulta 19.55 pitkän päivän päätteeksi. Sunnuntai-iltana mentiin kaikki melko aikasin nukkumaan, koska oltiin niin väsyneitä ja mun piti myös mennä maanantaina taas töihin - herätys oli jo kuuden jälkeen! Maanantaina pääsin töistä jo 11.30, ja kotimatkalla äiti ja isä tulikin mua vastaan ku olivat lämpimän päivän kunniaksi lähteneet käppäileen kaupunkia kohti. Maanantai meillä oli ohjelmassa ihan rento päivä eli siis aikomuksena ei ollu vetää mitään sen suurempia kävelylenkkejä ympäri kaupunkia, koska oltiin Berliinissä kävelty jalat jo ihan poikki. Siispä vein mun vieraat kierrokselle Pirnan keskustaan. Ihanan aurinkoinen ja lämmin päivä oli, joten me mentiin istuskelee Elben rannalle. Iskä sai taas kuvailla kamerallaan kivoja maisemia. Lopuksi mentiin kaupan kautta kotiin rentoutumaan ja laittamaan ruokaa.

Tiistaina mulla oli myös työpäivä, mutta sillonkin pääsin taas klo 11.30 kotia. Olin maanantaina ja tiistaina kahessa uudessa 3.luokassa, ja pijin molemmissa luokissa Suomesta opetustuokion. Hauskaa oli se, että yks ope kysy, onko meillä Suomessa eskimoita! :D Niin ja, tiistaina mun oppituntia halus tulla kattoon myös sen luokan opettajan joku tuttava, joka käsittääkseni oli ollut tän opettajan opekoulutuksen valvova ope. Anyways, tää "valvova ope" kysy multa siinä tunnin yhteydessä, onko meillä Suomessa geysireitä. Siis what? Tiiän mää, mitä ne on, mutta eka kerta ku joku kysyy, onko tollasta meillä :) Ne jääkarhut mää kyllä ymmärrän, vaikkei niitäkään meillä oo! :D Jopa yks kolmasluokkalainen kerkes sieltä sille naiselle sanoa, että niitä on Islannissa ;)

Mun työpäivän jälkeen tiistaina me lähettiin Dresdeniin. Tällä kertaa iskä jätti videokameransa kotiin ku muina päivinä se oli niin ahkerasti kuvaillu kaikkea mahollista. Mää näytin äitille ja isälle Dresdenin uutta ja vanhaa kaupunkia, joista vanhakaupunki on ehottomasti ja luonnollisestikin se kauniimpi! Oli aivan tosi kaunis ja lämmin päivä jälleen kerran - ei ois voinu parempaa säätä toivoakaan lomalle! Me mentiin vanhaankaupunkiin terassille vähä juomaan kalijaa ja limpparia ja ruskettamaan naamaa. Myös Elben rannalla käytiin nuuhkimassa kesäsäätä.. :)) Me saatiin Dresdenissäkin useampi tunti kulumaan, mistä johtuen päivän päätteeksi jalat oli taas ihan kaputt.

Keskiviikkona mulla on tässä lukujärjestyksessä aina vapaa, joten mun pääsiäisloma alkoi jo sillon (kouluilla muuten siis torstai oli eka lomapäivä). Keskiviikkona me aamulla vähä loikoiltiin ja lopulta lähettiin käymään DDR-museossa. Se osoittautu ihan mielenkiintoseksi paikaksi, vaikka äiti ja isä totes, että oli hieman yllättävää, kuinka samalta monet asiat näytti niitten lapsuuteen verrattuna. Siellä museossa oli siis eri huoneita kalustettu DDR:n aikaisilla tavaroilla, mm. keittiö, makuuhuone ja olohuone. Yhessä huoneessa oli DDR:n lasten leluja, yhestä huoneesta oli tehty DDR:n aikainen luokkahuone. Siellä oli myös pari trabanttia ja kaikenlaista muistotavaraa. Ihan vierailun arvoinen paikka - ja sielä sai sekä kuvata videokameralla että tavallisella kameralla ;) Museosta me suunnattiin Pirnan keskustaan jätskille - syötiin niin herkulliset jäätelöannokset, ettei toista! :) Iltapäivällä ku suunnattiin kotia kohti kaupan kautta niin matkalla alko sataa vettä ihan kauhiasti. Se ukonilma oli muhinu siinä kuumuuessa ja lopultahan se sitte iski. Jäätiin Lidliin jumihin joksikin puoleksi tunniksi ennen ku saje hellitti ja päästiin käveleen takas kämpille.

Torstaina me lähettiin uudelleen Dresdeniin ku iskälle ei tiistaina tosiaan ollu sitä kameraa mukana ja se halus kuitenkin saada tallennettua sen ihanan vanhankaupungin rakennukset ja kivat maisemat. Käytiin myös syömässä sellasessa australialaisessa ravintolassa nimeltään Ayers Rock. Sielä olis ollu perinteisesti kengurua ja krokotiliia tarjolla, mutta iskän kans otettiin ankkaa riisillä ja äiti otti kasvislasagnen. Se ankka oli tosi hyvää, njam! Eka kerta ku söin ankkaa :)

Perjantaina koittikin sitten äitin ja iskän vika kokonainen päivä, joka lopulta olikin kiireisempi ku olin aatellu. Tuo mun isäntäperheen äiti oli jo aikasemmin sanonu, että me voitas porukalla käyä vierailulla tässä lähellä sijaitsevassa Barockgarten Großsedlitzissä, joka on siis kreivi Cristoph August von Wackerbarthin 1700-luvulla rakentama puisto. Puistoon kuuluu myös pieni linna ja talvipuutarha. Sielä oli tosi kaunista, vaikka vielä sinne ei ollut istutettu kaikkia kukkia. Me mentiin sinne noitten perheen tyttöjen kans sellasta metsäpolkua pitkin, joka osottautu vähä raskaaksi varsinki äitille ku siinä oli aikamoinen ylämäki ja kaiken lisäksi oli niin kuuma. Iltapäivällä meille tuli sitten kutsu sellaseen luonnonpuistoon, jonka nimi on die Sächsische Schweiz. Äiti oli niin uupunut meijän aamuisesta kävelyretkestä sinne barokkipuistoon, että se jäi tänne mun kämpille. Isän ja minä lähettiin sitten noitten perheen vanhempien kans sinne luonnonpuistoon, joka sijaitsee n. 10-15 km päässä tästä mun asuinpaikasta. Se luonnonpuisto se vasta mahtava olikin! Se oli semmosta kaunista kalliomaisemaa, huikea näkymä kauas Pirnan yli. Sain tosi hienoja kuvia sieltä ja iskäki sai hienoa kuvamateriaalia :) Sieltä me mentiin vielä käymään semmosessa pienoismaassa, joka oli nimeltään Die kleine Sächsische Schweiz eli toisin sanoen se luonnonpuisto pienoismuodossa.

Illalla ku lopulta kotiuduttiin meijän olis pitäny vielä mennä tän isäntäperheen äitin vanhemmille juomaan viiniä, mutta ei me mitään jaksettu, koska oli niin pitkä päivä takana ja lauantaiaamuna taas aikainen herätys. Äiti ja isä pakkas laukkunsa ja nukkumaan mentiin jo ennen kymmentä. Lauantaiaamuna herättiin 5 aikoihin ku juna kohti Berliiniä lähti 6.35. Niin oli superihana viikko ohi ja oli aika sano hyvästit äitille ja iskälle. Berliinissä me oltiin vähä ennen puolta kymmentä ja lento Suomeen lähti 11.55. Lentokentällä juotiin vielä kahvit ja sittepä oliki kyyneleitten aika. Isä ja äiti meni turvatarkastuksen läpi, jäin ite vielä itku silmässä kattoon ku ne meni. Yhtäkkiä näin ku iskää viiän jonneki toiseen huoneeseen. Onneksi se tuli sieltä pian takas, kuulemma olivat halunneet tarkastaa isän kameran, ettei sielä oo huumeita tai jotaki sen suuntasta :)

Ku äiti ja isä oli lähteny mää vielä hengasin muutaman tunnin Berliinissä ku mun juna takas Pirnaan lähti vasta kolmelta. Ei jotenki yhtään huvittanu lähtä minnekään ku tuntu niin surkialta. Niinpä istuskelin siinä juna-aseman lähistöllä Spree-joen rannassa ja yritin ruskettaa mun nenää vielä enemmän. Kaiken kaikkiaan eilinen päivä oli aika raskas, en olis uskonu, että näin kova koti-ikävä tulee. Mulla oli niin ihana viikko äitin ja isän kans, kiitos siitä mun ihanille vanhemmille!!! :) Tämä me otetaan uusiksi vielä jossain vaiheesa, niin me sovittiin! :)) Nyt tulee kuitenkin piste tälle jutulle, paljonhan tässä tekstiä jo onkin. Mennyttä viikkoa on kiva muistella... <3

Ens viikon vietän vielä lomailun merkeissä ja sitten ens maanantaina palaan koulun arkeen. Uusia seikkailuja suunnittelemaan! Palaamisiin! :)

P.s. Kattokaa viime viikon kuvat sivussa olevasta kansiosta! :)